Fiilis: sateinen
Kävimme eilen treffeillä, rakkaimpani tekstiviesteili minulle että haluaisi viedä minut ulos. Laittauduin kaupunkivaatteisiin, ulkona paistoi aurinko joten mekko tuntui sopivalta.
Koska en ollut varma kohteesta ja käveltävästä etäisyydestä, testasin korkokenkien sijaan mekkoilua shampanjaväristen (metallinhohteisten) ballerinojen tahtiin. Hyvin kulki! Matka ei tosin ollut sitten lopulta kovinkaan pitkä, suuntasimme Slussenille päin, vasta-avattuun Fotografiskaan eli valokuvataiteen museoon. Museo avattiin vasta pari viikkoa sitten ja ensimmäinen näyttely on Annie Leibovitzin kootut työt parilta viime vuosikymmeneltä.
Ainut harmi oli, että taivas aukesi ihan odottamatta kun meillä oli pari sataa metriä matkaa museon porteille jäljellä. Ehdimme kastua totaalisesti, joten museokierroksesta tuli sangen pikainen. Juu-u, kesä kuivaa minkä kasteleekin, sanotaan, mutta tällä kertaa se ei pitänyt aivan paikkaansa. Ilma kylmeni monta astetta samantien ja tuuli yltyi... Näyttelyn jälkeen suuntasimme suoraan kotiin, viinilasi kivassa baarissa jäi odottamaan seuraavia treffejä.
Koska en ollut varma kohteesta ja käveltävästä etäisyydestä, testasin korkokenkien sijaan mekkoilua shampanjaväristen (metallinhohteisten) ballerinojen tahtiin. Hyvin kulki! Matka ei tosin ollut sitten lopulta kovinkaan pitkä, suuntasimme Slussenille päin, vasta-avattuun Fotografiskaan eli valokuvataiteen museoon. Museo avattiin vasta pari viikkoa sitten ja ensimmäinen näyttely on Annie Leibovitzin kootut työt parilta viime vuosikymmeneltä.
Ainut harmi oli, että taivas aukesi ihan odottamatta kun meillä oli pari sataa metriä matkaa museon porteille jäljellä. Ehdimme kastua totaalisesti, joten museokierroksesta tuli sangen pikainen. Juu-u, kesä kuivaa minkä kasteleekin, sanotaan, mutta tällä kertaa se ei pitänyt aivan paikkaansa. Ilma kylmeni monta astetta samantien ja tuuli yltyi... Näyttelyn jälkeen suuntasimme suoraan kotiin, viinilasi kivassa baarissa jäi odottamaan seuraavia treffejä.
Kommentarer
Trackback
