Madam Z

Mietin juuri ruokakaupassa käymistä. Se on minusta mukavaa, tykkään hypistellä tavaroita, etsiä uutuuksia ja inspiroitua. Diggailen kunnon hevitiskistä, jossa kaikki näyttää tuoreelta ja raikkaalta, nappaan helposti mukaan minulle tuntemattomia virheitä herkkuja kotiin kokeiltaviksi. Pidän hintojen vertailusta ja jaksan etsiä luomuvaihtoehtoja.

 

Minulla on kuitenkin paha taipumus ostaa liikaa. Ostaa sellaista, mitä kotona jo on tai ainakin samantapaista tai sitten ostaa ruoka-aineita, jotka eivät millään täydennä sitä mikä kotona kaapissa jo odottaa. Tämä yhdistettynä siihen, että suosin luomua ja lähellätuotettua ja ostan maitotuotteet pääasiallisesti laktoosittomina, aiheuttaa välillä melkomoisia kauppalaskuja.

 

Aina kun on aikaa ja jaksamista, teen kauppalistan etukäteen. Mietin, mitä kaapissa on ja mitä muuta seuraavaksi viikoksi tarvitaan, jotta tarvittavat aamiaiset, välipalat, miehen lounas ja yhteiset lämpimät illalliset saadaan kasaan, mahdollisimman helposti, nopeasti, taloudellisesti mutta periaatteista tinkimättä. Ja tietenkin herkullisesti. Huh.

 

Ensi viikolla meillä olisi tarjolla

 

linssipataa (pakkasesta), riisiä ja ranskakermakastiketta

paistettua lohta ja lämmintä kasvislisäkettä (herne-tomaatti-broccoli suoraan pussista)

lihapullia, juureslaatikkoa (joulun rippeistä lienee syytä hankkiutua maaliskuussa eroon) ja puolukkahilloa

nacholautanen, johon nachoja, kanaa, tacokastiketta, maissia, juustoa, kurkkua ja tomaattia

masamacurrykanakastiketta (kastike Mrs. Chengin eli purkista, kanat vaan mukaan) ja riisiä

 

Näitä viittä lämmintä ateriaa verten kaupasta tarvitaan ranskankermaa, kurkkua, tomaattia, maissia ja tacokastiketta. Lisäksi ostoslistalla taitaa olla kesoa, munia, maitoa, voita, leipää ja leikkelettä. Tällä pärjää meidän lauma ensi viikon. Kunhan vielä jaksaisi pitäytyä tuossa listassa siellä kaupassa... Pitää ehkä lähettää mies sinne kauppaan yksinään, sillä pahuksella kun on rautainen itsekuri.