Madam Z

Lähipiirissäni ei ole montaakaan yhtä komeaa ja älykästä, hauskaa ja tyylikästä miestä kuin oma mieheni. Sellainen harvinainen yksilö löytyy lahden toiselta puolen, nimittäin Herra A. Herra A on fiksu ja filmaattinen, hänen seurassaan on aina ilo olla. Välillä kiistellään, ollaan eri mieltä kun ollaan kerran erilaisia ihmisiä ja molempien mielestä oma tapa on paras tapa. Mökötetään kumpikin suunnallamme mutta halataan sitten ja ollaan taas ihan ihastuksissa toisiimme. Juttua riittää ja naurua myös, huumoria tältä alfaurokselta löytyy roppakaupalla.

Lämpimät onnittelut syntymäpäivän johdosta, pupuseni! Pian nähdään, sitä odotellessa...

Olimme eilen lenkillä kahden maissa. Kävelimme läpi omakotitaloalueen, Långsjön korkeimmalla kohdalle olevalle kukkulalle. Siellä nautimme kuumaa glögiä ja toscakakkuaa. Ei ollut huonosti asiat...







Auringonsilta, sen vartin verran, jonka siinä ehdimme sitä ihailla, oli jotain aivan uskomatonta. Aurinko oli todella alhaalla, laskemassa taivaan rannan taakse. Valo oli keltaista, kultaista. Se valaisi meidät, osui meihin kuin valonheittäjä. Oli uskomatonta, kuinka voimakas "ilta-aurinko" oli. Katsoin suoraan aurinkoon vaikka niin ei saisikaan tehdä, ja sain tarpeeksi valoterapiaa moneksi päiväksi :)

Jouluna 2010...

...sain 24 kirjaa joululahjaksi.



...meillä oli maailman paras kinkku, suomalainen harmaasuolattu laatuyksilö (16 e/kg Suomi-kaupasta Hötorgshallenista). Sairaan, käsittämättömän, tajuttoman kallis mutta joka lantin arvoinen.



...kaikki laatikot olivat itsetehtyjä, samoin kuin lihapullat. Maiskis!



...nautimme runsaasta shampanjatarjonnasta täysin siemauksin.



...meillä oli toisemme kolmen ihanan rauhallisen päivän ajan ja se oli enemmän kuin riittävästi.

Hiljenny, nyt, juuri nyt ja katso sisimpääsi. Katso sydämeesi. Ole hipihiljaa ja mieti, miksi sinulla on kaikki niin hyvin.

Kaikki on täydellistä juuri nyt, elämästä ei puutu mitään.

Joulu on täällä, ota rauhallisesti, nauti joulun lämmöstä ja tunnelmasta. Älä anna minkään häiritä, hengitä syvään jos viime hetken stressi uhkaa yllättää. Ole onnellinen, tyytyväinen. Saat sata lahjaa tai et yhtään, voit silti antaa yhden ja tehdä jonkun onnelliseksi.

Minä rakastan sinua, rakas ystäväni. Perheeni, rakkaimpani. Hyvää joulua teille kaikille!

Istun yksinäni, hilajisuuden vallitessa ja nautin puhtaasta kodista. Kuusen tuoksusta, kynttilänvalosta. Makuuhuoneesta kuuluu lauman rauhallinen nukkumisääni, syvää hengitystä ja pientä puhinaa. Huomenna on viimeinen työpäivä ennen joulua. Omistajat lähtivät juuri lomille, sain viimeiseksi oven sulkeutuessa heidän perästään kiitoksia työpanoksestani.

Lähden siis hyvällä mielin, kaikin puolin, lyhyelle mutta sitäkin antoisammalle jouluvapaalle.

Enää kolme yötä, niin on jouluaatto. Töissä olen viimeiseen saakka, torstaina pääsen normaalisti viiden jälkeen. Mutta sitten vie tie kotiin, olo on kevyt nyt jo. Tänään käytiin kaupassa, huomenna on siivouksen, yleisen järjestelyn ja pienen koristelun vuoro. Torstaina kun tulen kotiin, laitamme glögin lämpiämään ja syömme piparkakkuja lämpimän juoman kanssa. Istume rauhassa, kuuntelemme joululauluja ja ihailemme joulukuusta ja sen alle kasattuja lahjoja.



Ulkona on paukkupakkanen, likemmäs -15 astetta, joten pitkistä ulkolenkeistä voi juuri nyt vain haaveilla...

Uusitun keittiönurkkauksen viimeistelee metrinen Modesty-taulu. Monivuotinen dream come true!

Tänään satoi lunta vaakasuoraan, valkeaa kultaa on satanut viimeisen vuorokauden aikana puolisen metriä. Ihanaahan se on, etenkin jos saa istua sisällä lämpimässä katsoen tuulta ja tuiskua ikkunasta. Hyvien yöunien ja herkkuaamiaisen (shampanja-cocktail, maitokahvia ja köyhiä ritareita mustikkahillon ja kerman kanssa) oli aika suunnata ulos, pitkälle lumiselle lenkille.

Veimme ruokaa (porkkanoita ja mysliä) metsän eläimille, tässä säässä sille lienee tarvetta. Tunsin itseni vuorikauriiksi kiipeillessäni metsässä etsien juuri sitä oikeaa, suojaisaa paikkaa. Kukaan ei ollut kävellyt polkua valmiiksi, onneksi vastasatanut pakkaslumi oli keveää. Vompatti sai loikkia koko voimillaan pysyäkseen perässä.

Juon laakeasta lasista shampanjaa (de Venogea) ja paketoin rakkaimpani joululahjoja. Ottaen huomioon, ettei miehen pitänyt saada ainokaistakaan joululahjaa (ylitin ennaltamäärätyn budjetin jo joulukalenteria kootessani), homma vie yllättävän kauan aikaa. Hmm... Taitaa sitä ilmestyä kuusen alle paketti tai kaksi. Joululahjojen hankkiminen on kokonaisuudessaan (niiden miettiminen, keksiminen, ostaminen ja paketoiminen plus sitten toisen ilosta iloitseminen kun paketista paljastuu avattaessa odotettu yllätys) on niin ihanaa puuhaa, että vuosi vuoden perästä luottokorttini on pakkasella joulun kynnyksellä.

Nyt on ihanaa ajatella voivansa laittaa kaikki paketit torstai-iltana odottamaan koristellun kuusen alle... Olo on kuin pikkulapsella, joulu jännittää!



Ylläolevassa kuvassa joku on hyytynyt uupumuksesta ja jännityksestä joululahjaksi saamansa lampaantaljan päälle (joulu 2008).

...perustelin hyvin eikä silti onnannut. Mieheni on kivenkova. Ei joululahjoja ennen jouluaattoa. Ankeaa. Tilanne todistaa täydellisestä tilannetajun, joustavuuden ja helläsydämisyyden puutteesta. Jos minä katson anovasti, perustelen sanomalla "Olevani sen arvoinen" ja pyydän kauniisti niin HALLOO!!! Paras olisi pistää pötyä pöytään.

Snif-f.



"Ei, vompu-tompu, et saa herkkuruoka-annostasi, vielä ei ole ruoka-aika."
"Anteeksi, mutta miksi herkkuruoka on sitten kupissa kiusaamassa minua?"
"No, kunhan laitoin sen siihen... Sorry. Myöhemmin sitten."

Tupla-snif-f.

...aikaa, rauhaa ja hemmottelua.

Uusia kirjoja ja aikaa lukea niitä. Pitkiä aamu-unia, kiireettömiä aamiaisia. Kinkun tuoksua ja lättänärieskaa, ehkä ihan pieni turaus Turun sinappia. Puhdas koti, joulukoristeita, runsaasti ruokaa jääkaapissa. Kylmä pullo shampanjaa coolerissa, tuoreita vadelmia kulhossa. Ja paljon kivoja dvd-leffoja katsottavana...

Mites onnistuis?

Minä sain luksuskalenterin, Body Shopin megaversion. Ihania tuotteita, eläin- ja luontoystävällisiä, mukava päästä kokeilemaan kaikenlaista uutta :)

Rakas reppanani olisi saanut joko Muumi- tai Mama Muu-kalenterin. Valitettavasti tonttunen oli liian myöhään liikkeellä ja joutui "pula"-nimiseen paikkaan, jossa joulukalenterit olivat ihan ihan ihan kokonaan lopussa. Niinpä tonttu tonttunen joutui marraskuun viimeisenä iltana ahkeroimaan myöhään yöhön joululahjapaperin kanssa taikoakseen jonkinlaisen kalenterin perheenpäälle.

Päivät ovat nyt lyhimmillään. Eilen ehdin nähdä vilauksen auringosta, tuskin enää tunnistin. Olimme istuneet sohvalla jo tovin (eilen oli LEPOPÄIVÄ, isoin kirjaimin) ja katsoneet V:tä (1. season re-makea) kun kysyin rakkaimmaltani paljonko kello on. Tuntui iltaseitsemältä tai joltain vastaavalta semimyöhäiseltä ajankohdalta. "Varttia vaille neljä", kuului vastaus. Auts!

Tukholmassa valokuvattua...

Siis, on kiire. Mitä tapahtui? Kaikki kiire kulminoituu lauantain jouluillalliseen, sen jälkeen ei ole suunnitelmissa mitään. Ei mitään. Kieltäydyn suunnittelemasta. Se on loppu ny.

Huominen kasvohoito ja lauantainen kampaajakin tuntuvat lähes suorittamiselta eivätkä lainkaan hemmottelulta eli jotain on pahasti pielessä. Lasken vain tunteja ja kaikkia asioita, jotka pitäisi ehtiä hoitaa ennen lauantain kello ilta-kuutta. Enkä saa yhtälöä millään täsmäämään vaikka kuinka lasken ja lasken.

Bloggaus on siis nollissa kunnes pahin hätä on ohi tai kunnes saan taiottua vuorokauteen muutaman lisätunnin.

Elämässä pitää olla tavoitteita. Minun tavoitteitani ovat mm. seuraavat:

- tulla kutsutuksi Linnan-juhliin
- näyttää hyvältä Puccini-vaikutteisessa topissani (nyt syvällä piilossa vaatekomerossa)
- kirjoittaa kirja
- tehdä kaukomaiden risteily

How about you?

Ulkona on kylmä, pakkasta ja lunta. I-ha-naa!







Istun kotona, lämpimässä tuvassa, koneen äärellä. Vihdoin, voin huoahtaa. Melkein viiden tunnin maratonurakka takana. Olemme miehen kanssa kahteen pekkaan huhkineet kasaan lanttu- porkkana- juures- ja bataattilaatikot plus kolme peltiä piparkakkuja. Puolet ensi viikon lauantain jouluillallisesta on kasassa...

Fan, U, du hade väl redan din födis eller hur? Varför, jag frågar bara, varför, kan du inte vara med i Facebook som precis alla andra så att jag skulle ha ett bättre koll och inte missa varje år? Så jävla pinsamt! Men STORT GRATTIS ändå, så här i efterskott :) Presenten får du när vi träffas...

Men hör ni, allihopa, vill bara berätta lite om fröken U. Hon är ju en mogen kvinna, klok och vacker. Hon kan det mesta, känner sig själv och är därför självsäker. Jävligt rolig är hon också och superbra sällskap. Träffade henne först för några år sedan och har svårt att förstå hur jag haft sånt tur. Man brukar inte så lått få riktig bra vänner när man blivit lite äldre. Men U har blivit en sån. Vi ringer varandra, vi mejlar och håller kontakten. Tack att du finns, hjärtat!

On aika mennä nukkumaan. Silmäluomia on lupannut jo ainakin tunnin ajan, mutta olen istunut urheasti koneen ääressä ja hoidellut "tärkeitä" asioita samalla puoliksi tv:tä katsellen. Takana on pitkä ja rankka työviikko, edessä mukava mutta melkolailla täyteen buukattu viikonloppu. Lauantaiaamu alkaa kyllä kahvinkeitolla ja pitkällä suihkulla :) luksusta.

Sitten hankkimaan luksusta muille eli joululahjaostoksille!

Huh-huh, nyt alkaa olla työviikko lopuillaan ja ensimmäinen rauhallinen tunti kotona. Noutopitsaa sen nopeuden takia (koirakävelyn jälkeen), haimme postista paketin (jee, meidän upea Modesty-taulumme!), sähköpostin selaamista, neuvottelua ensi viikon ja joulunalusajan rutiineista... Kaikkea mahdollista, arkirutiineja.

Tänään oli megarankka työpäivä, mutta hauska sellainen. Huomenna toinen samanlainen... Viikonloppu vapaata, mutta ohjelmaa olisi vaikka muille jakaa. Lauantaiaamu alkaa kyllä jouluostoksille :) Ensi viikolla vuorossa itsenäisyyspäivän juhlintaa maanantaina, joulupöytä keskiviikkona, kasvohoito torstaina, kampaaja lauantaina. Ja sitten tarjoamme tietenkin muutamalle tutulle ja ystävälle suomalaista jouluruokaa lauantai-iltana. Menoa ja meininkiä riittää! Ja töissä on tietenkin sairaaaaaaaas kiire.

Ja oli kiva löytää jostain aikaa joulukorttien kirjoittamiseen, lahjojen paketoimiseen, piparien paistamiseen, KIRJOJEN LUKEMISEEN...