Maalari maalaa

Maalari maalaa taloa, sinistä ja punaista...

Tämä maalari maalasi Ikean halpistauluista (alessa 59 kr/kappale) seinämaaleilla itselleen uuden sängynpäädyn.





Lipasto ja yksinäinen kirjahylly vaihtoivat myös paikkaa, koko makuuhuone näyttää nyt avarammalta. Kunhan saisi vielä aikaiseksi myydä vanhan kattolampun ja lukulampun, niillä pennosilla voisi ostaa sitten taas uuden kattolampun. Jokin vaalea, puolipallomainen, iso roikkulamppu voisi olla kiva?

Ja noiden shampanjakorkkiruukkujen tilalle tulee kohta puoleen vielä metrin leveä Lundian hylly, se vain täytyy hakea Suomesta kun Lundiaa ei myydä täällä. Ja kyllä, on pakko, koska kirjat ovat taas lisääntyneet. Omituista!






Tämän viikon jälkeen...

...on aika loman loppua. Snif! Viimeistä viikkoa viedään ja ensi viikosta alkaen tulee blogiinkin taas säännöllisesti ihanan mielenkiintoisia ja ajankohtaisia postauksia pilvin pimein, harva se päivä. Sitä ennen sataa vain kuvia ihanan ihanalta lomalta!












Jussia

Iloista Jussia teille, kaikki rakkaat! Me nautimme luonnon helmassa mökillä kuohuvasta, grilliruoasta ja mansikoista...



Laivaruokaa

Lounastimme laivalla mennen tullen. Sanon lounastimme, koska söimme "kevyet" illalliset Viikkarin tapas-baarista. Emme ole pahemmin a la cartesta syöneet enää vuosiin, ruoka on kyllä ihan ok ja etenkin Siljalla kovinkin hyvää, mutta silti hinta/laatu-suhde on melko heikko. Ja jos on matkustanut Ruotsin-laivoilla likemmäs kymmenen vuotta säännöllisesti, jossain vaiheessa huomaa syöneensä koko menyn enemmän tai vähemmän läpi. Tai ainakin kaikki alkaa maistua samalta.

Mennessä tapas.baari tarjosi minulle keskitasoa huonomman kana-feta-salaatin (kahta eri kastiketta sekaisin, what the fuck, mautonta halpisfetaa ja omituista vakuumipakattua kanaa) ja rakkaimmalleni lämpimiä alkupaloja chili-cheesejen, chicken wingsien ja lohkoperunoiden muodossa. Hyvää ja rasvaista :)



Takaisin tullessa (sama firma, eri paatti mutta sama reissu) tapas-baari tarjosi minulle kerrassaan ensiluokkaisin kana-feta-salaatin (paljon vihreää, ihanaa grillattua kanaa, hyvä kastike) ja miehelleni listava kylmiä alkupaloja (kanavartaita, savuporoa, täytettyjä minipaprikoita, perunasalaattia ja ilmakuivattua lihaa, kookospannacottaa jälkiruoaksi).


Ajoituksesta

Ajoitus toissapäivänä oli huono. Unohdin, etteivät kaikki ole lomalla kesäkuussa ja joidenkuiden mielestä maanantaisin ei voi viettää sunnuntaita. Käsittämätöntä! Tures oli täynnä lounastajia. No, mikäs siinä, löysimme kyllä pöydän vaikka pieni rauha ja hiljaisuus olisi auttanut lehdenluvussa. Seuraava pettymys tuli tilatessa, voimassa oli vain lounaslista. Argh! Seuraavaan paikkaan.

Mitä tästä opimme? Älä vietä sunnuntaita maanantaina, tai älä ainakaan aloita aamiaisella lounasaikaan.

Tänään vs eilen

Aion käyttäytyä tänään edesvastuuttomasti, tai jotain siihen suuntaan. Olen kuin tänään olisi a day long gone, elän muistojen sunnuntaita. ja kyllä, silloin paistoi aina aurinko. Aikana ennen Pisaraa... Aikojen alussa, kun asuimme täällä ensimmäisellä kierroksella, olimme city-nuoria. Hengasimme kauniin Tukholman baareissa ja kahviloissa, kiertelimme kauppoja ja nautimme kaupunkielämästä.

Tällä toisella kierroksella kaikki on toisin. Laumamme on lisääntynyt yhdellä ihanalla karvaisella jäsenellä ja arkemme näyttää aivan toisenlaiselta. Äkkiä töistä kotiin ja koiraa pissalle viemään, iltaisin vietetään laatulauma-aikaa yhdessä. Pitkää metsälenkkiä pukkaa harva se ilta ja viikonlopun lenkit vievät monta tuntia. Ei ahdista, enkä minä valita. Elämänmuutos ei ollut toivottu mutta rakastan uutta elämääni silti. Muutos on vain totaalisempi kuin olisin koskaan koiran hankkiessani voinut aavistaakaan.

Tänään aion kuitenkin elää (nyt kun lomalla ollaan ja se on mahdollista) yhden muistojen kultaaman sunnuntain uudestaan. Istun tässä aamukahvi kädessä ja ripsiväri toisessa, kohta näytän jo melkein ihmiseltä. Rievut niskaan ja kaupungille! Pressbyråsta sunnuntain Hesari mukaan, se näyttelee muistoissani kriittistä osaa. Maleksien keskustan Gallerianiin ja sen keskellä sijaitsevaan kahvilaan, Turekseen. Miehelle pekonihampurilainen ja minulle mitä mieli tekee. Lasi shampanjaa, teetä ja sitruunaa, suklaapulla. Sitten etsimme lokoisimmat mahdolliset nojatuolit ja syvennymme sunnuntain Asunto-osioon. Meiltä menee helposti pari tuntia unelma-asuntoa metsästäessä. Kehräämme unelmia samalla, mietimme kuinka tuo miljoonan euron asunto rahoitetaan. Voitammeko Lotossa, tuleeko perintö tuntemattomalta hyväntekijältä vai joutuuko mieheni aloittamaan uuden uran gigolona..?

Sitten enimmäkseen sisustuskaupoilla kiertelyä, Akademibokhandelin uutuuksien ihastelua. Ja mahdollisesti, mikäli minulla ei ole jalassa liian korkeita korkoja, astelua vanhan kaupungin mukulakivikatuja pitkin Science Fiction Bokhandeliin. Väsyneenä loppuiltapäivästä, uusi kirja kainalossa, kohti kotia (jossa nyt odottaa palkinnoista parhain, karvainen pomppupallo, joka odottaa pitkää iltalenkkiä. Verkkarit siis niskaan vaan!).




Rakkaimpani

Min egen galen cup-cake...









Rakastan sinua enemmän kuin sanat pystyvät koskaan kertomaan. Olet se, joka aina on paikalla, aina tukee ja ymmärtää, potkii perseeseen ja huutaa. Minä olen maailman onnekkkain ihminen, kun saan viettää kaikki päiväni sinun kanssasi.


Best pics

Vihdoin kotona hieman venyneen Suomen-reissun jälkeen. Oma koti, oma kone, oma sänky... Aah! Orientoidutaan täällä kotisohvalla muutama päivä ennenkuin haemme auton vuokralle ja suuntaamme Fornbohon juhannukseksi. Fiksumpaa blogikirjoitusta pukkaa lähipäivinä, minulla on nimittäin ollut aikaa ajatella :) Nyt kuitenkin vuorossa loman parhaat kuvat.



Syömässä Farangissa, kuvassa alkupala menyystä.



Vompattien kuningatar tapasi kolmen vuoden tauon jälkeen ensirakkautensa, lyhytkarvaisen Rockyn.



Kampaajalla. I truly, deeply love you, världens bästa Minski!



Sanat eivät riitä kuvailemaan katastrofia, joka aiheutui yrityksestämme paistaa muurinpohjalettuja. Lettu letun perästä skraapattiin suoraan roskakoriin ja jengin huokaisut vain syvenivät.



Kato, kun me ollaan kauniita... Ja kohta vielä kauniimpia :)



Ja pari kirjaakin tuli luettua...

Joo, eivät nämä taidakaan olla loman parhaita kuvia, ennemminkin loman pieniä kohokohtia minun näkökulmastani katsottuna. Faragista, ruoasta, juomasta ja ystävistä enemmän myöhemmin. Puss!


Tunne: melkein tyytyväinen

Olen siis laihistunut puolet kokonaistavoitteestani, joka ei ole kunnianhimoinen. Tähän juhlaan on mennyt viikkoa vaille kolme kuukautta eli vauhti on ollut sangen hidas. Nyt pidän neljän viikon totaalipaussin ja luultavastikin ainakin puolet kadotetuista kiloista tulee takaisin vyötärölle. En kuitenkaan jaksa huolehtia vaan palaan takaisin ruotuun 4.heinäkuuta. Siinä onkin sitten edessä kolmen viikon tiukkaakin tiukempi aloistusjakso, jonka aikana pitäisi päästä eroon vähintäänkn noista lomamakkaroista (ja mielellään parista bonuskilostakin samaan syssyyn). Pienempi pikkuveljeni pääsee nimittäin ripille 23/7 ja silloin pitää olla fiininä (ja laihana tai ainakin niin laihana kuin pystyy).

Olen kohtuuylpeä itsestäni, en päässyt ihan tavoitteeseen mutta melkein. Tyytyväisyyttä lisää kuitenkin oivallus siitä, että pystyn laihtumaan ja haluan laihtua. Uskon pääseväni tavoitteeseeni syksyn aikana, katsotaan sitten riittääkö se vai "tuleeko nälkä syödessä".



Päällä muutenuusi darling, jonka sain lahjaksi työnantajaltani.




Kesäloma

Polttaa, kesäkatu kuuma... Tämän päivän upean aurinkoinen ilma kruunasi viimeisen työpäivän. Kipitin kotiin pari tuntia ennen työpäivän virallista loppua ja siirryin parvekkeella auringonvarjon alle, jääkahvi kädessä.

Huomenissa laiva vie meidät koti-Suomeen ja siitä sitten isäni mökille Saloon. Sielu ja ruumis saavat levätä kaikessa rauhassa, sitä tarvitaan. Tämä talvi on ollut rankka eivätkä maanantaina saapuneet suru-uutiset ole tehneet siitä yhtään helpompaa. Viime aikaisten tapahtumien vuoksi aion kuitenkin pitää erityisen tarkkaa huolta siitä, että nautin lomani joka sekunnista, ajasta sekä yksin että yhdessä rakkaitteni, perheeni ja ystävieni kanssa. Elämä on arvaamatonta ja se voi loppua koska tahansa.




Best view



World is always so forever much prettier when seen through a champagneglass. All agree?

Kesämies

Mulla on kesämies, jee! Kesämies on eri mies, tuntuu kuin olisin aloittanut uuden suhteen :) Hieman vaarallista ja ah-niin-ihanaa, vatsan pohjassa kutittaa. Katsokaa nyt miten komea se on!




Tukholma suussani

Olimme tänään, aurinkoisena helatorstaina, nautiskelemassa herkuista Smaka på Stockholm-festivaaleilla Kungsträdgårdenissa. Olemme olleet paikalla useampanakin vuonna, festivaalihan juhlii jo 20. vuottaan. Ja maisteltavaahan riitti! Painopiste oli tänä vuonna kasvisruoassa ja ekologisissa raaka-aineissa.



Grillattua, gotlantilaista vihreää ja valkoista parsaa tryffelimajoneesilla ja parmesaanilla.



Villisikapataa, perunamuussia ja puolukoita.



Grillattua lammasta, uusia perunoita... Mieheni mukaan oli sulaa suuhun :)

Tarjolla oli paljon 25 kruunun arvoisia Smaka på-maisteluannoksia, niitä jaksoi useammankin.



Ja jaetuksi jälkiruoaksi nutellalla ja tuoreilla mansikoilla täytetty crepe, jonka päälle oli vielä pursotettu kermaa sekä suklaa- ja mansikkakastiketta.



Festarien virallinen shamppistalo on kunnianarvoisa Taittinger. Maistelimme tänä vuonna vuoden 2004 vuosikertaa sekä perus-roseta. Molemmissa oli kauniit kuplat, pehmeä, pyöreä maku ja tyylikäs yleisolemus. Jaloja kuplia oli tarjolla laseittain peräti seitsemää eri sorttia, hintahaitari 105-445 kruunua.




RSS 2.0