Madam Z

 

Viime hetken selfie, illallinen odottaa!

 

 

 

Tämä Ikuinen kaupunki on aivan uskomaton. Joka kulman takana on aina uusi, mahtava rakennus, pantheon, kirkko tai muinaiskaivaus vuodelta 100 ennen Kristuksen syntymää. Ota kuva, rakas, katso! Lounasaikaan kuvia läpikäydessä toteaa kuvanneensa ainakin 8 eri riemukaarta ja puolitusinaa obeliskia, eri kuvakuista. Voi kääk ja tylsyys. Pienimmät pois ja uusia kehiin. Kaikkeen turtuu. Koko Rooma on yhtä elävää historiaa. 

 

Viis siitä siis. Ylläolevassa kuvassa se tärkein eli minä. Hiki on, kuka jaksaa enää välittää. Päällä Asos Curven housumekko, jalassa parhaat Birkenstockit ja päässä donitsinuttura. ja

 

 

 

 

 

 

Olimme viimeistä iltaa Maiorilla, ennen Sorrentoon suuntaamista, viime perjantaina. Olin flunssassa mutta paremmassa kunnossa kuin seuraavana päivänä Sorrentossa (vaan mistäs sitä olisi voinut arvata?), joten suuntasimme auringon alkaessa vähitellen laskea Maiorin hienoimman hotellin Botanico San Lassarron näköalaterassille drinkeille. Vautsivau, ei voi muuta sanoa. Näköalat, kunhan oli ensin päässyt ylös, olivat huikeat. Minua vaan hiukan huimasi hississä matkalla ylös...

 

Maiori, jossa olimme ensimmäisen lomaviikon, oli melko pikkuinen italialainen rantakylä. Asuimme muutaman minuutin kävelymatkan päässä rannasta, suojaisella pikkukadulla. Vaikka sää ei erikoisemmin suosinutkaan, parina päivänä vähän sateli ja tuulta riitti melkein koko viikon niin että uimista "ei suositeltu". Me uimme joka päivä, hypimme aalloissa ja nautimme. Aikuisten ihan ilmainen vesihuvipuisto!

 

Tai siis... Nyt kun tässä plärää hiukan kuvia, niin totuus paljastuukiin. Minä uin, mies himmaili rannalla ja kasteli hätinä varpaansa.

 

Röyf, kajahtaa Välimeren rannalta tässä asussa. Asos Curven musta toppi, Hennesin ihanan löpsyt, ohuet leopardipöksyt ja vanhat seepraballerinat.

 

Maiorin pikkukylästä viikoksi vuokraamamme asunto ei ole kooltaan kuin 50 neliötä, makuuhuone, kylpyhuone ja keittö/olohuone mutta paikan pääviehätys onkin ulkona. Puutarha on kolmessa kerroksessa, upeasti valaistu ja hoidettu. Puutarhuri käy kahdesti viikossa. Ok, onhan asuntokin kiva, remontoitu viime vuonna ja kivasti omanlaisensa mutta silti, ulkona on parasta.

 

Enpä ole koskaan asunut niin, että voisin poimia omat sitruunani noin vain. Ja luumut, limet, viikunat sun muut. Ensimmäisessä kerroksesssa yhdessä asunnon sisäänkäynnin kanssa sijaitsevat leposohvat, grilli ja ruokailutila. Toisessa tasosta löytyy tuo hehkuttamani sitruunapuutarha. Kolmannesta kerroksesta löytyvät aurinkotuolit ja superihana ulkosuihku, aivan parasta. Sekä toinen kaunis puutarha viinirypäleineen...

 

Ja koska netti pätkii ja on maailman hitain, kaikki mitä on jäljellä sitruunalehdosta on kaksi kuvaa ei-sitruunalehdosta. Parempi kuin ei mitään, huomenna Sorrento ja parempi tuuri. Ciao!

 

 

 

Matkalaukku on tyhjä mutta vaatteet on kasattu sen ympärille siisteihin pinoihin, silitettykin. Nyt enää se lopullinen kysymys: paljonko on liikaa?

 

Kasassa on tällä hetkellä

 

2 ohuenohutta trikoovillatakkia, tumma ja vaalea

1 pitsibolero, vaalea

2 shortsit

1 tunika

7 mekkoa

1 hame

6 vaaleaa toppia

6 tummaa toppia

1 leopardihousut

4 caprimittaiset leggingsit, tummia ja vaaleita

1 ballerinat

2 sandaalit

 

muutamat bikinit ja kauhea kasa rentoja alusvaatteita

yöpaita ja aamutakki

 

Kauneudenhoitovälineitä en ole vielä jaksanut edes miettiä.

 

Vihaan karsimista mutta pakko on pakko. Huhuh, hikinen ilta.

Laitoin tänäänkin kyhyen housupuvun. Jos palellun, palellun. Viimeinen työpäivä ennen lomaa, kyllä hitsiläinen sitä pitää pystyä juhlistamaan kesäisellä vaatetuksella.

 

Imuroida pitäisi, ja kukatkin kastella. Kukahan hoitaisi?

 

MadamZ-vuosihuoltokin on tekemättä. Manikyyri, pedikyyri, kokovartalokuorinta, kasvonaamio, hiusnaamio... Kulmat on sentään värjätty, edes jotain.

 

Ja miksi kukaan ei ole edes aloittanut pakkaamista? Pari mekkoa on nostettu esille, ei muuta. Sillä ei pitkälle pötkitä. Jos jokin on varmaa, on se että hiki tässä vielä tulee. Kuukaudeksi kun pakkaa niin mikään laukku maailmassa ei riitä. Mikä puolestaan ikävä kyllä tarkoittaa sitä, että pakkaamisen pitää olla fiksua, kaiken pitää sopia kaikkeen ja kaikkia suosikkeja ei saa mahtumaan mukaan. Ou megablääh.

 

Mielessäni on myöskin Italia, Italia ja Italia. Huomenna!