Vanhenemisesta
Onko vanhempi yhtään viisaampi? Olen aina ajatellut, että ei. Nyt kun itselläkin alkaa ikää kertyä, voi kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että viisaampi - no, I still don't think so.
Kyllä, kokemusta on enemmän.
Kyllä, itsevarmuus ja itsensätunteminen ovat paremmassa kuosissa.
Ei, päätöksien tekeminen ei ole yhtään helpompaa kuin nuorempanakaan. Pikemminkin vaikeampaa kun asioita katsoo laajemmalti, miettii seurauksia ja syitä syvällisemmin.
Vastuun kantaminen on helpompaa, suorastaan itsestäänselvyys. Sietokyky ja kärsivällisyys eivät ole mainittavasti lisääntyneet. Tyhmiä mokia tulee edelleenkin tehtyä, ehkä hieman harvemmin mutta silti.
Ikä ei anna suojaa negatiivisilta asioilta. Ainoastaan idiootti kuvittelee, että vain ikä saa ihmisen olemaan aina oikeassa tai oikeutettu tekemään niinkuin itse haluaa. Väärin! Mitä vanhemmaksi sitä tulee, sitä enemmän sitä joutuu omassa elämässään ja päätöksenteossaan ottamaan huomioon läheisensä ja heidän elämäntilanteensa.
Täytän huomenna 34 vuotta. Olen onnellisempi kuin vuosi sitten. Rakastan miestäni, enemmän joka päivä. Monet asiat elämässäni ovat tänään vähän paremmin viime vuonna tähän aikaan, mikään ei huonommin. Mikä tuuri!
Onnea minulle!
Kyllä, kokemusta on enemmän.
Kyllä, itsevarmuus ja itsensätunteminen ovat paremmassa kuosissa.
Ei, päätöksien tekeminen ei ole yhtään helpompaa kuin nuorempanakaan. Pikemminkin vaikeampaa kun asioita katsoo laajemmalti, miettii seurauksia ja syitä syvällisemmin.
Vastuun kantaminen on helpompaa, suorastaan itsestäänselvyys. Sietokyky ja kärsivällisyys eivät ole mainittavasti lisääntyneet. Tyhmiä mokia tulee edelleenkin tehtyä, ehkä hieman harvemmin mutta silti.
Ikä ei anna suojaa negatiivisilta asioilta. Ainoastaan idiootti kuvittelee, että vain ikä saa ihmisen olemaan aina oikeassa tai oikeutettu tekemään niinkuin itse haluaa. Väärin! Mitä vanhemmaksi sitä tulee, sitä enemmän sitä joutuu omassa elämässään ja päätöksenteossaan ottamaan huomioon läheisensä ja heidän elämäntilanteensa.
Täytän huomenna 34 vuotta. Olen onnellisempi kuin vuosi sitten. Rakastan miestäni, enemmän joka päivä. Monet asiat elämässäni ovat tänään vähän paremmin viime vuonna tähän aikaan, mikään ei huonommin. Mikä tuuri!
Onnea minulle!
Usch
Flunssa.
Pää painaa ainakin tonnin, oikeaa otsalohkoa jomottaa. Nenä on tukossa, ilmassa on kamala aavistus siitä, että räkäportit aukeavat koska tahansa ja sitten nenäliinalle riittää töitä. Kaikkia nivelia kolottaa, haluaisin mieluiten vain pitää käsiäni edessäni sellaisessa roikkuvassa lepoasennossa enkä tehdä niillä mitään.
Työt odottavat, pitää mennä kihartamaan tukkaa, jotta näyttäisin ihmiseltä. Iltavuoro siis, ja sama meno koko viikonlopun. Olen pääasiallisesti yksin töissä. Voi ei...
Maailman surkein olo, kuka lohduttaisi ja säälisi?
Pää painaa ainakin tonnin, oikeaa otsalohkoa jomottaa. Nenä on tukossa, ilmassa on kamala aavistus siitä, että räkäportit aukeavat koska tahansa ja sitten nenäliinalle riittää töitä. Kaikkia nivelia kolottaa, haluaisin mieluiten vain pitää käsiäni edessäni sellaisessa roikkuvassa lepoasennossa enkä tehdä niillä mitään.
Työt odottavat, pitää mennä kihartamaan tukkaa, jotta näyttäisin ihmiseltä. Iltavuoro siis, ja sama meno koko viikonlopun. Olen pääasiallisesti yksin töissä. Voi ei...
Maailman surkein olo, kuka lohduttaisi ja säälisi?
Fiilis: hyvä
Mukava päivä tänään, itse asiassa suorastaan mukava viikko meneillään. Eilen aikaa yhdessä sohvalla sylikkäin omien rakkaiden kanssa, tänään töiden jälkeen baarissa kuplivalla parin kivan työkaverin kanssa. Kotona odottivat pitsa ja pepsi-max. Rakkaimpani meni aikaisin nukkumaan, minä jäin katsomaan House of Eliott:ia dvd:ltä. Oh, heaven!
Töissäkin on ollut kiire, lähinnä yleisen junakaaoksen takia. Muutama ylityötuntikin on tullut, maanantaina jouduin jopa jäämään iltavuorosta töihin nukkumaan. Junat eivät kulkeneet, iltavuoro venyi ja aamulla piti aloittaa kuuden maissa. Silti kaikkien puhaltaessa yhteen hiileen työt ovat sujuneet luistavasti ja ongelmat ratkaistu ennen kuin ne ovat ehtineet paisua liian suuriksi. Tunnelma on paljon parempi kuin pari viikkoa sitten, eiköhän se tästä lähde taas kulkemaan.
Mukavat päivät ja viikot on siis rakennettu sangen yksinkertaisista aineksista. Juoruilusta kaverien kanssa, kivasta viestistä Facebookissa, vanhasta suosikkisarjasta dvd:llä, herkkuruokalautasesta, joka odottaa lämmittämistä jääkaapissa. Lyhyestä halihetkestä sohvalla, auringonpaisteesta matkalla töihin, siitä että kynnet pysyvät siististi lakattuina koko päivän. Yhteisymmärryksestä työkavereiden kesken, asiakkaan kertomasta vitsistä, rakkaimpieni kuorsauksesta.
Olen siis kovin onnellinen juuri nyt.
Huomennakin on mitä ihanin vapaapäivä odottamassa. Aamulla ehtii nukkua, kaapissa on riittävästi pepsistä lasilliseen aamulehden kanssa. Uimaan ja saunomaan extra-maten kanssa, siivoilua kotona, ruoanlaittoa, vompatin ulkoiluttamista yhdessä miehen kanssa valoisan aikaan ja ehkä jopa auringonpaisteessa. Illalla hissuttelua kotona, kun rakkaimpani on treenaamassa, sitten vielä kuulumisten vaihtamista teekupposen ääressä ennen nukkumaanmenoa.
What more can a person wish for?
Onni on... kesänodotus.
Töissäkin on ollut kiire, lähinnä yleisen junakaaoksen takia. Muutama ylityötuntikin on tullut, maanantaina jouduin jopa jäämään iltavuorosta töihin nukkumaan. Junat eivät kulkeneet, iltavuoro venyi ja aamulla piti aloittaa kuuden maissa. Silti kaikkien puhaltaessa yhteen hiileen työt ovat sujuneet luistavasti ja ongelmat ratkaistu ennen kuin ne ovat ehtineet paisua liian suuriksi. Tunnelma on paljon parempi kuin pari viikkoa sitten, eiköhän se tästä lähde taas kulkemaan.
Mukavat päivät ja viikot on siis rakennettu sangen yksinkertaisista aineksista. Juoruilusta kaverien kanssa, kivasta viestistä Facebookissa, vanhasta suosikkisarjasta dvd:llä, herkkuruokalautasesta, joka odottaa lämmittämistä jääkaapissa. Lyhyestä halihetkestä sohvalla, auringonpaisteesta matkalla töihin, siitä että kynnet pysyvät siististi lakattuina koko päivän. Yhteisymmärryksestä työkavereiden kesken, asiakkaan kertomasta vitsistä, rakkaimpieni kuorsauksesta.
Olen siis kovin onnellinen juuri nyt.
Huomennakin on mitä ihanin vapaapäivä odottamassa. Aamulla ehtii nukkua, kaapissa on riittävästi pepsistä lasilliseen aamulehden kanssa. Uimaan ja saunomaan extra-maten kanssa, siivoilua kotona, ruoanlaittoa, vompatin ulkoiluttamista yhdessä miehen kanssa valoisan aikaan ja ehkä jopa auringonpaisteessa. Illalla hissuttelua kotona, kun rakkaimpani on treenaamassa, sitten vielä kuulumisten vaihtamista teekupposen ääressä ennen nukkumaanmenoa.
What more can a person wish for?
Onni on... kesänodotus.
Vompatin päiväkirjasta: Tassut jäätyy!!!
Apua, mun tassut jäätyy. Husse rahtas mut aamulla ulos vaikka ulkona oli -19,2 astetta eli epäinhimillisen kylmä. Kieltäydyin tekemästä asioitani. Niinpä matte rahtasi mut uudestaan ulos ysin maissa, nyt ulkona oli "enää" -17 astetta. Juoksutin mattea kuin hullua pitkin parkkipaikkaa (no ei siellä voi kävellä kun tassut jäätyy kiinni maahan) etsiessäni ykkös- ja kakkospaikkaa, jonka jälkeen suunnistin suoraan kotiin.
Ja tänään en kyllä mene enää ollenkaan ulos, panttaan loppupäivän. Näen ikkunlaudalta ulos, se riittää oikein hyvin, kiitos vaan.
Ja tänään en kyllä mene enää ollenkaan ulos, panttaan loppupäivän. Näen ikkunlaudalta ulos, se riittää oikein hyvin, kiitos vaan.
Maisema: luminen, Vompatti: urhea
Ulkona on pakkasta toistakymmentä astetta ja lunta on tullut toista vuorokautta vaakasuoraan. Urheista urhein vompatti lähti silti ulkoilemaan laumansa kanssa tassurasvalla ja upealla punaisella takilla varustettuna. Aika ajoin maiseman lumisuus koetteli vompatin kestävyyttä, mutta urheasti pieni eläin jaksoi koko matkan.
Lopulta kotona ja sylissä, lämpimässä.
Lopulta kotona ja sylissä, lämpimässä.
Luonteenpiirre, ominaisuus: kärsivällisyys
Minulla ei ole kärsivällisyyttä. Ei melkein laisinkaan, ainakaan mitä tulee omiin asioihini ja tekemisiini.
Jos kyse on asiasta, joka koskee minua ja johon voin itse vaikuttaa, niin päätös tehdään nopeaan tahtiin ja toimiin ryhdytään samantien. Työpaikan vaihtaminen, hiusten leikkaaminen, seinän maalaaminen... Bäng, bäng, bäng! Nyt, nyt, nyt heti! Mietitään asiaa, juu juu, mutta kun on mietitty niin sitten on aika tehdä päätös ja ruveta toimimaan asian aikaansaamiseksi. Ei siis suinkaan jäädä jahkaamaan asiaa päivä- tai viikkokausiksi, ei se siitä muuksi muutu tai ainakaan parane.
En suinkaan tarkoita, että minun pitäisi saada kaikki heti. Ymmärrän kyllä, että pitää säästää ja odottaa. Mutta asiat, jotka voi toteuttaa samantien? Miksi niitä pitäisi jäädä hautomaan?
Tietenkin olen myös heikko ja sorrun välillä jossittelemaan päätöksiäni jälkikäteen. Onneksi päätöksiin voi usein jälkikäteenkin vielä vaikuttaa. Noloa se voi toki, kun seilaa ees-taas kuin laiva hernerokkasumussa, eikä tiedä lainkaan minne sitä on menossa. Äskettäin sattui juuri tällainen tilanne. Tein fiksun, kypsän ja aikuisen päätöksen, aika tärkeän sellaisen. Kerroin päätöksestäni, perustelin sen fiksusti, kypsästi ja aikuisesti. Sitten viisi päivää myöhemmin peruin sen! Hmm... No, rehellisyydellä siitäkin selvittiin.
Valitettavasti kyllästyn myös helposti. Kolme kuukautta samassa työpaikassa ja rupean yleensä jo katselemaan aidan toiselle puolelle, josko löytyisi jotain kiinnostavampaa... Onneksi en kyllästy samaan tahtiin vaatteisiin tai sisustukseen, niiden suhteen jaksan pysyä konsekventtina. Eli minulla on tyyliä :)
Minua ärsyttävät myös ihmiset, jotka jahkaavat liian kauan yksinkertaisten päätösten tekemisen kanssa. Tai eivät sitten lopulta uskalla tehdä mitään päätöstä, koska "Mitäs jos..?"
Ylipäätään juuri nyt on menossa sellainen kausi, että minua ärsyttävät vaikka vähän minkälaiset ihmiset vaan... C'mon, mikä teitä vaivaa? Ehkäpä minulla on aikaista kevätvillitystä rinnassa, kun niin hyppyyttää. Ei meinaa millään pysyä nahoissaan, ei jaksa olla paikoillaan eikä mikään oikein tunnu omalta jutulta. Ajatukset pyörivät, ideoita pukkaa, mutta ei mitään toteutuskelpoista tai muutenkaan erityisen älykästä.
Ehkä pitäisi tehdä erilaisia listoja, auttaisiko se? Esim. Mitä haluan eniten? Mitä tarvitsen eniten? Ja toimintasuunnitelma? Argh, heti meni liian aikuiseksi. Syntymäpäivä lähestyy, onkohan kyse sittenkin ikäkriisistä?
Apua!!!
Jos kyse on asiasta, joka koskee minua ja johon voin itse vaikuttaa, niin päätös tehdään nopeaan tahtiin ja toimiin ryhdytään samantien. Työpaikan vaihtaminen, hiusten leikkaaminen, seinän maalaaminen... Bäng, bäng, bäng! Nyt, nyt, nyt heti! Mietitään asiaa, juu juu, mutta kun on mietitty niin sitten on aika tehdä päätös ja ruveta toimimaan asian aikaansaamiseksi. Ei siis suinkaan jäädä jahkaamaan asiaa päivä- tai viikkokausiksi, ei se siitä muuksi muutu tai ainakaan parane.
En suinkaan tarkoita, että minun pitäisi saada kaikki heti. Ymmärrän kyllä, että pitää säästää ja odottaa. Mutta asiat, jotka voi toteuttaa samantien? Miksi niitä pitäisi jäädä hautomaan?
Tietenkin olen myös heikko ja sorrun välillä jossittelemaan päätöksiäni jälkikäteen. Onneksi päätöksiin voi usein jälkikäteenkin vielä vaikuttaa. Noloa se voi toki, kun seilaa ees-taas kuin laiva hernerokkasumussa, eikä tiedä lainkaan minne sitä on menossa. Äskettäin sattui juuri tällainen tilanne. Tein fiksun, kypsän ja aikuisen päätöksen, aika tärkeän sellaisen. Kerroin päätöksestäni, perustelin sen fiksusti, kypsästi ja aikuisesti. Sitten viisi päivää myöhemmin peruin sen! Hmm... No, rehellisyydellä siitäkin selvittiin.
Valitettavasti kyllästyn myös helposti. Kolme kuukautta samassa työpaikassa ja rupean yleensä jo katselemaan aidan toiselle puolelle, josko löytyisi jotain kiinnostavampaa... Onneksi en kyllästy samaan tahtiin vaatteisiin tai sisustukseen, niiden suhteen jaksan pysyä konsekventtina. Eli minulla on tyyliä :)
Minua ärsyttävät myös ihmiset, jotka jahkaavat liian kauan yksinkertaisten päätösten tekemisen kanssa. Tai eivät sitten lopulta uskalla tehdä mitään päätöstä, koska "Mitäs jos..?"
Ylipäätään juuri nyt on menossa sellainen kausi, että minua ärsyttävät vaikka vähän minkälaiset ihmiset vaan... C'mon, mikä teitä vaivaa? Ehkäpä minulla on aikaista kevätvillitystä rinnassa, kun niin hyppyyttää. Ei meinaa millään pysyä nahoissaan, ei jaksa olla paikoillaan eikä mikään oikein tunnu omalta jutulta. Ajatukset pyörivät, ideoita pukkaa, mutta ei mitään toteutuskelpoista tai muutenkaan erityisen älykästä.
Ehkä pitäisi tehdä erilaisia listoja, auttaisiko se? Esim. Mitä haluan eniten? Mitä tarvitsen eniten? Ja toimintasuunnitelma? Argh, heti meni liian aikuiseksi. Syntymäpäivä lähestyy, onkohan kyse sittenkin ikäkriisistä?
Apua!!!
Odottelen kesää...
Odottelen kesää, kauniita aurinkoisia päiviä. Iltoja, jolloin aurinko ei painu mailleen lainkaan. Lämpöä, lämpöä, lämpöä. Toisaalta myös ukkoskuuroja, jotka tuovat helpotusta kuumuuteen. Tai lempeää kesäsadetta, joka saa luonnon puhkeamaan kukkaan.
Haluan mennä uimaan järveen, juosta laiturille, heittää kaikki vaatteet pois ja hypätä veteen. Uida keskelle järveä ja kellua siellä pitkän aikaa omissa oloissani. Laittaa shortsit ja topin päälle, paljon aurinkovoidetta ja lähteä pitkälle kävelylle koiran ja miehen kanssa. Mieluiten metsän varjoon, pepsi-maxi-tölkki kädessä. Mennä mökille ja saunoa, pliis!
Grillata kotiparvekkeella, istua iltaa kaikessa rauhassa. Siirrellä auringonvarjoa parvekkeella eteenpäin, jotta se antaisi parhaan suojan paahteelta. Ottaa mahdollisimman mukavan asennon pikkuisella puutuolilla, nostaa jalat kaiteelle ja ottaa vompatin syliin. Täyttää shampanjalasin coolerissa olevasta pullosta ikkunalaudalta ja huikata miestä kääntämään nupit kaakkoon äänentoistojärjestelmästä.
Haluan päästä kotiin töistä valoisan aikaan ja ehtiä juoksulenkille koiran kanssa. Tahdon mennä puistojumppaan ja juosta kotiin suihkuun. Tahdon olla hikisen nihkeä ja tuskastunut, kun ulkona ja sisällä on liian kuuma koko ajan.
Haluan että kesä tulee pian ja on ihanan pitkä, jotta voin taas kaivata talvea tulevaksi!
Haluan mennä uimaan järveen, juosta laiturille, heittää kaikki vaatteet pois ja hypätä veteen. Uida keskelle järveä ja kellua siellä pitkän aikaa omissa oloissani. Laittaa shortsit ja topin päälle, paljon aurinkovoidetta ja lähteä pitkälle kävelylle koiran ja miehen kanssa. Mieluiten metsän varjoon, pepsi-maxi-tölkki kädessä. Mennä mökille ja saunoa, pliis!
Grillata kotiparvekkeella, istua iltaa kaikessa rauhassa. Siirrellä auringonvarjoa parvekkeella eteenpäin, jotta se antaisi parhaan suojan paahteelta. Ottaa mahdollisimman mukavan asennon pikkuisella puutuolilla, nostaa jalat kaiteelle ja ottaa vompatin syliin. Täyttää shampanjalasin coolerissa olevasta pullosta ikkunalaudalta ja huikata miestä kääntämään nupit kaakkoon äänentoistojärjestelmästä.
Haluan päästä kotiin töistä valoisan aikaan ja ehtiä juoksulenkille koiran kanssa. Tahdon mennä puistojumppaan ja juosta kotiin suihkuun. Tahdon olla hikisen nihkeä ja tuskastunut, kun ulkona ja sisällä on liian kuuma koko ajan.
Haluan että kesä tulee pian ja on ihanan pitkä, jotta voin taas kaivata talvea tulevaksi!
Hyvää Ystävänpäivää
Hyvää Ystävänpäivää, rakas mieheni!
Olet ystäväni, luotettuni, uskottuni. Olet rakkaimpani, rakastettuni, rakastajani. Oma mieheni.
Kiitän sinua kaikesta siitä, mitä olemme yhdessä ehtineet tänä menneenä vuonna. Annat minulle voimia ja jaksamista joka päivä. Et tunnu koskaan pettyvän minuun tai kadottavan uskoasi, jaksat aina nähdä sen positiivisen puolen kaikissa asioissa. Olet rehellinen, suora ja vähän itsepäinen. Olet hellä, hauska ja maailman huonoin vitsiniekka.
Hyvää Ystävänpäivää, pieni minivompatti!
Kiitos sinulle menneestä vuodesta ja niistä monista hauskoista ja hellistä hetkistä yhdessä. Olet karvainen, ketterä ja omaat maailman pisimmän kielen. Vaistoat, kun minulla on paha mieli ja tulet lohduttamaan. Vahdit minua ja varoitat uhkaavista vaaroista. Olet ahkera, velvollisuudentuntoinen ja reilu kaveri, parempaa ei voisi toivoa.
Hyvää Ystävänpäivää, rakkaat ystäväni!
Teitä on muutama, kaikki yhtä rakkaita. Olen tutustunut teihin koulunpenkillä, hiekkalaatikolla, työelämässä, koiratarhassa, maailmalla... Kiitos siitä, että olette olemassa ja rikastutatte siten elämääni. Joidenkin kanssa kuulemme kerran viikossa, joidenkin kanssa kerran vuodessa. Läheisyyden tunne on silti sama kaikkien kanssa. Te olette hauskoja, rohkeita, viisaita ihmisiä. Annatte itsestänne, olette pitkämielisiä ettekä hermostu helpolla.
ISO HALAUS JA RAKKAUTTA TEILLE KAIKILLE SYLINTÄYDELTÄ, OLETTE AJATUKSISSANI TÄNÄÄN!!!
Olet ystäväni, luotettuni, uskottuni. Olet rakkaimpani, rakastettuni, rakastajani. Oma mieheni.
Kiitän sinua kaikesta siitä, mitä olemme yhdessä ehtineet tänä menneenä vuonna. Annat minulle voimia ja jaksamista joka päivä. Et tunnu koskaan pettyvän minuun tai kadottavan uskoasi, jaksat aina nähdä sen positiivisen puolen kaikissa asioissa. Olet rehellinen, suora ja vähän itsepäinen. Olet hellä, hauska ja maailman huonoin vitsiniekka.
Hyvää Ystävänpäivää, pieni minivompatti!
Kiitos sinulle menneestä vuodesta ja niistä monista hauskoista ja hellistä hetkistä yhdessä. Olet karvainen, ketterä ja omaat maailman pisimmän kielen. Vaistoat, kun minulla on paha mieli ja tulet lohduttamaan. Vahdit minua ja varoitat uhkaavista vaaroista. Olet ahkera, velvollisuudentuntoinen ja reilu kaveri, parempaa ei voisi toivoa.
Hyvää Ystävänpäivää, rakkaat ystäväni!
Teitä on muutama, kaikki yhtä rakkaita. Olen tutustunut teihin koulunpenkillä, hiekkalaatikolla, työelämässä, koiratarhassa, maailmalla... Kiitos siitä, että olette olemassa ja rikastutatte siten elämääni. Joidenkin kanssa kuulemme kerran viikossa, joidenkin kanssa kerran vuodessa. Läheisyyden tunne on silti sama kaikkien kanssa. Te olette hauskoja, rohkeita, viisaita ihmisiä. Annatte itsestänne, olette pitkämielisiä ettekä hermostu helpolla.
ISO HALAUS JA RAKKAUTTA TEILLE KAIKILLE SYLINTÄYDELTÄ, OLETTE AJATUKSISSANI TÄNÄÄN!!!
Dream away...
Voitin Lotossa. Kokonaista 5 oikein eli 153 kruunua. Joudun tosin jakamaan voittoni 50/50 rakkaimpani kanssa, meillä kun on yhteinen onnenrivi.
Nyt ajattelin aloittaa siis uuden elämän, lottovoittaja kun olen. Aion...
...ottaa loparit ja jäädä kotirouvaksi.
...käydä silmälaserleikkauksessa, rasvaimussa ja hommata personal trainerin.
...muuttaa Zurichiin pariksi vuodeksi opiskelemaan hotellinjohtajaksi.
...vaihtoehtoisesti muuttaa Pariisiin ja opiskella kuraattoriksi (kai niitä sillä nimellä kutsutaan?) ja mennä tekemään vapaaehtoistyötä Louvreen.
...matkustaa maailman ympäri ensimmäisessä luokassa.
...ostaa kenkäkaapin täyteen Louboutineja, Chooita ja Blahnikeja a.s.a.p.
...hommata ylläolevien popojen seuraksi vaatekaapillisen Diane von Furstenbergin kietaisumekkoja.
Hmm... Taidan olla aika kiireinen nyt näin lottovoittajana. Kuulostaa kovalta hommalta. Mahdanko jaksaa vai tuleeko stressi?
Näin arkisissa puuhissa Rouva Lottovoittajaa ei tulla jatkossa enää näkemäänkään, to-do-listallahan on luonnollisestikin myös palvelijoiden palkkaaminen lähituevaisuudessa.
Nyt ajattelin aloittaa siis uuden elämän, lottovoittaja kun olen. Aion...
...ottaa loparit ja jäädä kotirouvaksi.
...käydä silmälaserleikkauksessa, rasvaimussa ja hommata personal trainerin.
...muuttaa Zurichiin pariksi vuodeksi opiskelemaan hotellinjohtajaksi.
...vaihtoehtoisesti muuttaa Pariisiin ja opiskella kuraattoriksi (kai niitä sillä nimellä kutsutaan?) ja mennä tekemään vapaaehtoistyötä Louvreen.
...matkustaa maailman ympäri ensimmäisessä luokassa.
...ostaa kenkäkaapin täyteen Louboutineja, Chooita ja Blahnikeja a.s.a.p.
...hommata ylläolevien popojen seuraksi vaatekaapillisen Diane von Furstenbergin kietaisumekkoja.
Hmm... Taidan olla aika kiireinen nyt näin lottovoittajana. Kuulostaa kovalta hommalta. Mahdanko jaksaa vai tuleeko stressi?
Näin arkisissa puuhissa Rouva Lottovoittajaa ei tulla jatkossa enää näkemäänkään, to-do-listallahan on luonnollisestikin myös palvelijoiden palkkaaminen lähituevaisuudessa.
Valinnanvaikeus
On vaikeaa valita. On vielä vaikeampaa valita oikein.
Valita niin, että voi olla valintaansa tyytyväinen. Aidosti tyytyväinen, ei vain muille ja itselleen valintaansa selitellessään.
Pienikin väärä valinta voi jäädä kalvamaan mieltä pitkäksi aikaa, ja usein tulee tarve korjata tilannetta ja epäonnistunutta valintaa uudella valinnalla.
Valitsinko minä viimeksi väärin? Ehkä.
Valita niin, että voi olla valintaansa tyytyväinen. Aidosti tyytyväinen, ei vain muille ja itselleen valintaansa selitellessään.
Pienikin väärä valinta voi jäädä kalvamaan mieltä pitkäksi aikaa, ja usein tulee tarve korjata tilannetta ja epäonnistunutta valintaa uudella valinnalla.
Valitsinko minä viimeksi väärin? Ehkä.
Hki-Sto-Hki-Sto-?
"Mistä hinnasta muuttaisimme takaisin Helsinkiin?"
Juuri nyt emme mistään hinnasta. Tuntuu siltä, että olemme kotona.
Yleinen levottomuus on laantunut, matka- vaan ei muuttojalkaa kylläkin vipattaa. Ei ahdista enää, toki katselen työpaikkoja muualta, Helsingistäkin, mutta mitään pakonomaista tarvetta päästä taas eteenpäin ei ole. Ei ainakaan Helsinkiin. Se on jo nähty ja koettu, kiva kaupunki, mutta ainakaan tällä hetkellä sinne muuttaminen ei houkuttele laisinkaan.
On kiva koti, paras tähän mennessä. Vuokralla, ei tarvitse siis huolehtia asuntolainasta. Oman ostaminen ei sekään juuri nyt houkuttele. Ehkäpä jonkun vuoden kuluttua pieni rivitalonpätkä jostain tästä läheltä, mutta ei nyt, ei.
Työt menevät... Hmm... Ainakin johonkin suuntaan? No, onpahan ainakin suunnitelmia niidenkin asioiden suhteen, rakkaimmallani suunta on jopa kovinkin hyvin selvillä. Minulla ei niinkään, mutta ehkä sekin siitä vähitellen selviää. Olen kutenkin päättänyt antaa itselleni aikaa miettiä, mitä haluan. Ihan rauhassa, ahdistumatta. Viihdyn hotellialalla, se on ainakin jotain.
Helsingissä on ihana käydä, kun astuu ulos laivaterminaalista tai lentokone laskeutuu Helsinki-Vantaalle, tulee aina sama ihana kotiintulon tunne. Oma maa mansikka... Tosin olen nyt, vihdoin, oppinut pitämään Suomen sisälläni, kotimaa kulkee mukanani, sillä se on se mitä minä olen, suomalainen. Ei se sieltä minnekään katoa vaikka en Suomessa asukaan.
Toivottavasti eivät katoa ystävätkään. On pidettävä yhteyttä, meilillä, Facebookin kautta, puhelimella. Minä rakastan teitä kaikkia, olette tärkeitä! Ja onhan niitä face-to-face-hetkiäkin, ainakin kerran vuodessa.
Face-2-face viime kesältä :)
Juuri nyt emme mistään hinnasta. Tuntuu siltä, että olemme kotona.
Yleinen levottomuus on laantunut, matka- vaan ei muuttojalkaa kylläkin vipattaa. Ei ahdista enää, toki katselen työpaikkoja muualta, Helsingistäkin, mutta mitään pakonomaista tarvetta päästä taas eteenpäin ei ole. Ei ainakaan Helsinkiin. Se on jo nähty ja koettu, kiva kaupunki, mutta ainakaan tällä hetkellä sinne muuttaminen ei houkuttele laisinkaan.
On kiva koti, paras tähän mennessä. Vuokralla, ei tarvitse siis huolehtia asuntolainasta. Oman ostaminen ei sekään juuri nyt houkuttele. Ehkäpä jonkun vuoden kuluttua pieni rivitalonpätkä jostain tästä läheltä, mutta ei nyt, ei.
Työt menevät... Hmm... Ainakin johonkin suuntaan? No, onpahan ainakin suunnitelmia niidenkin asioiden suhteen, rakkaimmallani suunta on jopa kovinkin hyvin selvillä. Minulla ei niinkään, mutta ehkä sekin siitä vähitellen selviää. Olen kutenkin päättänyt antaa itselleni aikaa miettiä, mitä haluan. Ihan rauhassa, ahdistumatta. Viihdyn hotellialalla, se on ainakin jotain.
Helsingissä on ihana käydä, kun astuu ulos laivaterminaalista tai lentokone laskeutuu Helsinki-Vantaalle, tulee aina sama ihana kotiintulon tunne. Oma maa mansikka... Tosin olen nyt, vihdoin, oppinut pitämään Suomen sisälläni, kotimaa kulkee mukanani, sillä se on se mitä minä olen, suomalainen. Ei se sieltä minnekään katoa vaikka en Suomessa asukaan.
Toivottavasti eivät katoa ystävätkään. On pidettävä yhteyttä, meilillä, Facebookin kautta, puhelimella. Minä rakastan teitä kaikkia, olette tärkeitä! Ja onhan niitä face-to-face-hetkiäkin, ainakin kerran vuodessa.
Face-2-face viime kesältä :)
Fiilis: party, party, party!
Juhlimme viikonlopulla A:n 30-vuotissyntymäpäiviä, vain kuukauden myöhässä. Ja iloista jälleennäkemistä, Uutta Vuotta, perjantaita... Any excuse is good enough :) Vaan mukavaa oli.
48 h
Herrasväki A&U on nyt turvallisesti saatettu laivalle (onhan?). Viimeiset 48 tuntia menivät riemukkaissa tunnelmissa salamaa nopeammin. Syötiin, juotiin, juhlittiin, juteltiin. Jee! Oli kivaa!
Jälleennäkemisen riemua...
Pidempi up-date myöhemmin. District 9 lähdössä käyntiin, nökkösiä lautasella ja ehkä lasi kuohuvaa... Oops! I did it again!
Jälleennäkemisen riemua...
Pidempi up-date myöhemmin. District 9 lähdössä käyntiin, nökkösiä lautasella ja ehkä lasi kuohuvaa... Oops! I did it again!
U + A
U&A, jotka olivat vielä Suomeen paluumuuttaessamme kesällä 2006 vain kaverin kavereita, puolituttuja nimiä, ovat muutamassa vuodessa muuttuneet läheisiksi ystäviksi. Heitä odotamme tänne saapuviksi huomenna!
Ja sitten, ladies & gentlemen, vi kör! Perjantaina Älvsjö By Night ja lauantaina Stockholm By Night! OMG, kunhan vanhan kunto vaan kestäis :)
Ja sitten, ladies & gentlemen, vi kör! Perjantaina Älvsjö By Night ja lauantaina Stockholm By Night! OMG, kunhan vanhan kunto vaan kestäis :)
Checklista
- siivous (checked) tiskaa astiat!
- juomat (checked) Bailey's puuttuu
- ruoka (checked) viimeistä kaupassakäyntiä lukuunottamatta
- kakku (tilattu)
- koristelu (illalla)
- pöytävaraus lauantaiksi (checked)
- outfit lauantaiksi (CHECKED)
- dagen efter-aamiainen sunnuntaiksi (checked)
Hah, I'm good! Tai siis... Itse nukuin tänään pommiin, joten oma armaimpani on hoitanut asioita minun kirjoittamani listan mukaan. Mutta eikös se ole niin, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty? Kiitos, rakas rakas rakas!
- juomat (checked) Bailey's puuttuu
- ruoka (checked) viimeistä kaupassakäyntiä lukuunottamatta
- kakku (tilattu)
- koristelu (illalla)
- pöytävaraus lauantaiksi (checked)
- outfit lauantaiksi (CHECKED)
- dagen efter-aamiainen sunnuntaiksi (checked)
Hah, I'm good! Tai siis... Itse nukuin tänään pommiin, joten oma armaimpani on hoitanut asioita minun kirjoittamani listan mukaan. Mutta eikös se ole niin, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty? Kiitos, rakas rakas rakas!
Tapahtumien keskipisteessä
Me täällä Älvsjössä, Tukholman laidalla, asumme tapahtumien kuumassa keskipisteessä. Illan pimetessä havaitsimme suurehkon julkisia varoja tuhlaavan kokoontumisajon talomme lähistöllä. Asummehan aivan Tukholman vaarallisimman liikenneympyrän vieressä! Ja sen takia (tai juuri siksi) sekä palokunta, poliisi- että ambulanssihenkilökunta katsoi aiheelliseksi pitää kahvitaukonsa 10 metrin päässä sisäänkäynnistämme.
Huom! Mitään syytä moiseen veromarkkojen tuhlaukseen emme ole vielä löytäneet. Tunnemme kuitenkin olomme turvalliseksi. Ajatelkaa mikä mullistus, ruuhka ja rähinä täällä olisi päällä jos jotainjoskus oikeasti tapahtuisi?
Huom! Mitään syytä moiseen veromarkkojen tuhlaukseen emme ole vielä löytäneet. Tunnemme kuitenkin olomme turvalliseksi. Ajatelkaa mikä mullistus, ruuhka ja rähinä täällä olisi päällä jos jotainjoskus oikeasti tapahtuisi?
Kananaivo
Kuka lakkaa kynnet kun viiden minuutin päästä pitää poistaa väriaine päästä (lakat kuralla)?
Minä.
Kuka lakkaa kynnet kun odottelee, että mies söisi ruokansa, jotta pääsisi pian tiskaamaan (lakat paloina maailmalla)?
Minä.
Kuka lakkaa kyntensä viime tingassa, lyö oven kiinni perässään ja ulos tultuaan vetää hanskat käteensä koska ulkona on -15 astetta pakkasta (lakat kiinni hanskoissa)?
Minä.
Kuka lakkaa kynsiään joka päivä?
Minä...
Hienot kynnet ja toimivat aivot eivät nähtävästi mahdu samaan kroppaan.
Minä.
Kuka lakkaa kynnet kun odottelee, että mies söisi ruokansa, jotta pääsisi pian tiskaamaan (lakat paloina maailmalla)?
Minä.
Kuka lakkaa kyntensä viime tingassa, lyö oven kiinni perässään ja ulos tultuaan vetää hanskat käteensä koska ulkona on -15 astetta pakkasta (lakat kiinni hanskoissa)?
Minä.
Kuka lakkaa kynsiään joka päivä?
Minä...
Hienot kynnet ja toimivat aivot eivät nähtävästi mahdu samaan kroppaan.
Vompatin päiväkirjasta (karvaisaa menoa)
Tänään keskityin kasvattamaan rintakarvojani. Olen kuullut maten sanovan, että rintakarvat ovat pop ja siksipä ponnistelin koko päivän niiden tuuheuttamisen parissa. Olen aika tyytyväinen lopputulokseen.
Onni on...
...vastasiivottu ja järjestelty, ikioma vaatehuone (jossa ei ole enää ainokaistakaan porakonetta tai mutteria nurkissa lojumassa).
What more is there?
What more is there?
Näkymä: kirjaisa
Rakastan kirjoja. Luen koko ajan. Olen jopa opettanut "ääh-en-mä-jaksa"-mieheni nauttimaan lukemisesta. Sitkeä sissi siis!
Meillä on kotona viisi kappaletta Lundian 120 leveitä kirjahyllyjä, kattoon saakka, joista yhden (!!!) olen joutunut uhraamaan siippani leffoille. Mrr... Kuudes hylly on hankinnassa, kunhan kesä tulee.
Nyt löysin aivan täydellisen seinäkoristeen aiheeseen liittyen, niin hyvän että jouduin plokkaamaan Modestyn seinältä pois. Olimme pari viikkoa sitten kapakissa.
Viereisellä sohvalla istui pari neitokaista, joista toisella oli syntymäpäivä. Lahjoja annettiin ja minähän katselin siinä sivusilmällä, josko tulisi hyviä lahjaideoita. Tuli ihan paras idea! Neiti sai lahjaksi Penguin Booksin 100 postcards by Penguin. Kovan rasian, jonka sisällä oli 10 x 15 cm kokoisia postikorttikopioita Penguinin suosituimmista pokkarinkansista. Siinä olivat Shakespeare ja Christie vierekkäin, ou jeah.
Nyt nuo kauniit kortit koristavat keittiönurkkauksemme seiniä. Ihailkaa ja kadehtikaa! Upea lopputulos on saatu aikaa runsaalla 2-puolisen teipin käytöllä, joten seuraavaksi seinä maalataan. Tai ei ehkä sittenkään. Kun kyllästyn kirjoihin (jos se on ylipäätään mahdollista, epäilen vahvasti), niin ostan sarjakuvalehtiä (X-Men, Fantastic 4 etc.) ja teen niistä seikkaiun seinälleni. Kevään korvalla?
Now! Let's! Hear! It! For! My! Beautiful! Books!
Meillä on kotona viisi kappaletta Lundian 120 leveitä kirjahyllyjä, kattoon saakka, joista yhden (!!!) olen joutunut uhraamaan siippani leffoille. Mrr... Kuudes hylly on hankinnassa, kunhan kesä tulee.
Nyt löysin aivan täydellisen seinäkoristeen aiheeseen liittyen, niin hyvän että jouduin plokkaamaan Modestyn seinältä pois. Olimme pari viikkoa sitten kapakissa.
Viereisellä sohvalla istui pari neitokaista, joista toisella oli syntymäpäivä. Lahjoja annettiin ja minähän katselin siinä sivusilmällä, josko tulisi hyviä lahjaideoita. Tuli ihan paras idea! Neiti sai lahjaksi Penguin Booksin 100 postcards by Penguin. Kovan rasian, jonka sisällä oli 10 x 15 cm kokoisia postikorttikopioita Penguinin suosituimmista pokkarinkansista. Siinä olivat Shakespeare ja Christie vierekkäin, ou jeah.
Nyt nuo kauniit kortit koristavat keittiönurkkauksemme seiniä. Ihailkaa ja kadehtikaa! Upea lopputulos on saatu aikaa runsaalla 2-puolisen teipin käytöllä, joten seuraavaksi seinä maalataan. Tai ei ehkä sittenkään. Kun kyllästyn kirjoihin (jos se on ylipäätään mahdollista, epäilen vahvasti), niin ostan sarjakuvalehtiä (X-Men, Fantastic 4 etc.) ja teen niistä seikkaiun seinälleni. Kevään korvalla?
Now! Let's! Hear! It! For! My! Beautiful! Books!
Takaisin!!!
I am back! With a vengeance :) of course. Pieni kevyt kenttähiljaisuus ( 4 päivää 18 tuntia) on tehnyt hyvää ja olen taas juttuja täynnä.
Viikonloppu meni töissä, joten sitä ei lasketa paljon miksikään. Tänään piti olla yhteinen vapaa, mutta armaimpani olikin aamun töissä, sitten minä kipaisin palaverissa kaupungilla ja kohta hömötiaissiippani lähtee treenaamaan. Joten se siitä... Minä aion siivota vaatekaapin, jippii! Mikä riemukas tapa viettää vapaapäivää. Ja laittaa ruokaa loppuviikoksi. Ja käydä kaupassa. Ja...
Blääh!!! Olo kuin kiukkuisella vihreällä miehellä. Marsilaisella? Vai olenko Hulk(itar)?
Viikonloppu meni töissä, joten sitä ei lasketa paljon miksikään. Tänään piti olla yhteinen vapaa, mutta armaimpani olikin aamun töissä, sitten minä kipaisin palaverissa kaupungilla ja kohta hömötiaissiippani lähtee treenaamaan. Joten se siitä... Minä aion siivota vaatekaapin, jippii! Mikä riemukas tapa viettää vapaapäivää. Ja laittaa ruokaa loppuviikoksi. Ja käydä kaupassa. Ja...
Blääh!!! Olo kuin kiukkuisella vihreällä miehellä. Marsilaisella? Vai olenko Hulk(itar)?
