Viime viikolla
Aarteita töistä. Nokian kultakauden muistoja, loistava mökkipuhelin sillä Hellmiksessä ei ole kuuluvuutta lainkaan...
Pahe nro uno. Pysyin kaidalla tiellä koko loman, kahden työviikon aikana lankesin vain kerran. Ou nou, Hellmiksessä on vanhoja varastoja pari isoa pulloa. What 2 do? Kynsissä Chanelin Coco blue.
Römpöttelin lauantai-iltana Hellmiksessä. iPal pauhasi suosikkimusaa ja ilma oli leuto. Huom! tukka sen kun kasvaa.
Hellmiksessä tavarat etsivät omaa paikkaansa. Harmaa-musta matto keittiössä on paikallaan, samoin korituoli aniliineine tyynyineen. Alan tottua jopa puolukkapuuron värisiin seiniin. Lamppu ei vaan natsaa vaikka on varta vasten tuohon ostettu. Vaihtoon menee.
Hellmiksessä
Tauko sateessa, illallinen ulkona. Vieressä iPal ja Jannika Been Sateen rummut. Lautasella jätteitä, herkullista. Lasissa shampanjaa. Varpaankynsissä Chanelin kesäväri Eastern lights. Too good to be true, koska herään?
Kohti valoa
Ja viikonloppua! Ja Hellmistä. Vierellä vielä vähän heiveröinen mies (omituisen kuumekohtauksen uhri) ja vatsassa McChicken Jr. Vettä sataa mutta so what? Yhdessä vapaalla, ei ole parempaa.
Miz Bacall
Legendary. Last of the legends... What more is there to say? Best of the best, my own personal favorite.
"You know how to whistle, don't you, Steve?"
Parasta tänä iltana
Se tunne kun mun rakas mies puristaa koko kädellä mun isovarvasta
Se tunne kun huomaa pikkuisessa maanantaihuppelissa skumppapullon pohjalla olevan ainakin puoli lasillista
Se tunne kun huolella valittu Chanelin kynsilakka levittyy ja jähmettyy täydellisesti kolmannen lakkakerroksen jälkeen
Se tunne kun katsoo ikkunasta ulos, on vielä valoisaa mutta ilta odottaa jo ja taivaanranta on vaaleanpunainen
Se tunne kun pieni, väsynyt koira kääntää unissaan lämpimän masunsa hellittäväksi kun vain käännät katseesi oikeaan suuntaan...
Nautin hiljaisuudesta
Hyvät&Huonot
Amalfi-rannikon hyvät puolet
keskivertoa siistimpää ja erittäin pittoreskia
monta pientä nähtävyyttä saman automatkan varrella
upeat maisemat
apteekista saa mitä vain lääkkeitä ilman reseptiä
pienen koiran saa ottaa kaikkialle mukaan
kapeat ja mutkaiset tiet, makea ajalla avoautolla
ihmiset ovat ystävällisiä
ruoka on hyvää
aperol spritz on kansallisjuoma
Capri!
Amalfi-rannikon huonot puolet
sairaasti rappuja, ihan kaikkialle
erittäin kallis hintataso
kapeat tiet ja mutkaiset tiet, henki meinaa mennä, autoon tulee kauheat skraidut ja matkanteko on hidasta
ei sovi missään nimessä yhtään korkeanpaikankammoisille
merivesi on likaista (ainakin jos sitä nielee...)
italialaiset ovat hulluja liikenteessä
viini on kallista
Huh
No heikostihan tässä meinasi käydä ja bloggailu loppua kokonaan, mutta ehkä viel kerran kiellon päälle. Katsotaan, katsotaan... Ajatuksia olisi, kun ei vaan olisi niin laiska. Olen parin vuoden ajan jo miettinyt blogin siirtämistä toiselle alustalle ja hieman "fiksumman" bloggailun aloittamista, mutta mitään ei vaan tapahdu. Minne ne pienet haltijat ja keijuset, jotka toteuttavat unelmani nukkuessani, oikein katosivat? Järkyttävää ihmisen laiminlyöntiä.
Katsotaanpas hiukan tilastoja.
Loma meni, sitä oli 4 vkoa.
Sairastin viikon verran kevyttä kenttäflunssaa, sitten oli pari päivää ilman ääntä eli pahassa angiinassa. Sen jälkeen seurasi virtsatientulehdus (ai onnea) ja lopuksi nielin puoli litraa merivettä ja sain ihanan "ruoka"myrkytyksen ja laattailin 24/7.
Otin mukaan lomalle 12 mekkoa ja käytin kaikkia vähintäään 2 kertaa.
Söin paljon pastaa ja pitsaa ja ihastuin Aperol Spritziin. Uusi kesäsuosikki.
Vuokrautoon tuli 4 naarmua, 2 raitaa, 1 iso läiskä ja 1 melkein-reikä. Onneksi oli paras mahdollinen vakuutus. Sääli silti kivaa autoa.
Vompatti kävi matkan aikana kaikissa mahdollisissa kaupoissa, kahviloissa, leipomoissa ja ravintoloissa mutta ei päässyt Colosseumille.
Rappusia kotiin oli 261 ja ne kuljettiin liian monta kertaa. Keskimäärin joka ylösmenolla joutui pysähtymään 3 kertaa "ihailemaan maisemia".
Vompatti oli kissatappelussa.
Matkan kalleimmat drinkit kustansivat 20 euroa, parhaat puolestaan 7.
Matkan paras fakta: mies ajoi Roomaan, jätti auton sinne ja toi minut kotiin 2 vuorokautta etuajassa. Paras mies.
