Sweetest ass in the world
Without any doubt :)
Dagens outfit
Päivän asua pukkaa heti näin aamuvarhaisella. Uhmaan sadetta ja tuulta hameessa ja hymy huulilla. Ja pononhäntä ylhäällä leiskuen :) Viikonloppu alkaa ihan kohta!
Kevätkauden avajaiset
Oma, ihana parveke, kiitos rakas kun järjestelit. Kukat vain enää puuttuvat mutta pianhan me sekin hoidetaan kuntoon. Lasissa suosikkiroseeta, vaaleaa Domaine du Collaverya. Vastapesty koira, maailman melkein paras tuoksu. Ja ainakin maailman söötein ja pehmein, kuin pumpulia käsissä. Näyttääkin hassusti ihan piikkisialta. Ja aurinko, paras kevätaurinko...
Call me maybe
Kiireinen sunnuntai
Päivän to-do
- pakkokiertelyä autokaupoilla, listalla Subaru ja Mersu
- sima kuplimaan
- pitkä metsälenkki koiran kanssa
- parvekekalusteet alas, öljyäminen ja ulos
- talvirenkaat kasseihin ja yläkertaan
- kirjahyllylle pitäisi tehdä jotain, vähintäänkin pyyhkiä pölyt
- suihku ja kaunistautuminen
- vieraslahja pakettiin ja pussiin
- illalla gospelkonsertti Berwald-hallissa ja jatkot miehen entisen työkaverin luona
Saa nähdä paljonko jää tekemättä...
Tavallinen kevätlauantai
Parvekkeen pesua (kohta saadaan pöytä ja tuolit paikalleen), renkaidenvaihtoa ja puhdistusta sekä ulkokukkien uudelleenistutusta (koskahan routa lähtis pois..?).
Bongattu!
Kevään ensimmäinen sitruunaperhonen :)
Yritys hyvä 10
Tätä viikkoa ovat hallinneet nivelkivut. Kaikkia jäseniä särkee, pikkuniveliä kolottaa, sormet ja varpaat ovat ihan pullean turvonneet. Nyyh nyyh, viikko on mennyt pääosin (töiden jälkeen) kotisohvalla viltin turvissa, oman rakkaan kainalossa, pieni koira kerällä sylissä.
Eilen heräsin kuitenkin hyvillä mielin, kivut olivat vähentyneet ja turvotus poissa. Oli perjantaiaamu, aurinkokin paistoi. Töissä lyhyempi päivä ja tärkeä tapaaminen. Katselin vaatevarastoani ja päädyin kokomustaan trikoomekkoon, jota piristin OddMollyn vaaleanvihreä-valkoisella perusvillatakilla. Jotain puuttui, mitä? Jokin clou, kiva juttu. Jes, now I know, Minna Parikan ihanat joululahjakengät jalkaan. Heti tuli ryhdikkäämpi olo!
Ihanat ne on...
Ja melko mukavatkin, itse asiassa. Minulla vaan kun ei ole minkäänlaista järkeä päässä. Kannatti laittaa upouudet korkokengät, kuinka mukavat tahansa, koko työpäiväksi jalkaan... Kyllä tuli äitiä ikävä jo työmatkalla. Sinnittelin kuitenkin sen tärkeän paltsun läpi aina lounasaikaan saakka, silloin annoin periksi ja vaihdoin vanhoihin mustiin ballerinoihin. Aah... Kyllä varpaat huusivat hoosiannaa.
Trädgårdsmässan i Älvsjö
Pohjoismaiset puutarhamessut Älvsjön messukeskuksessa perjantaina olivat todellakin vapaapäivän arvoinen tapahtuma. Inspiraatiota ja motivaatiota puutarhan hoitoon löytyi roppakaupalla!
Hyvää syntymäpäivää, rakkain
Taas on vuosi mennyt ja sinä olet aina vaan ihanampi, rakkaampi ja juuri nyt... makeammannäköinen ;=)
Aamukahvilla
Tänään oli poikkeuksellinen aamu. Nousin tuntia normaalia aikaisemmin, yhtä aikaa miehen kanssa ja hyppäsin Vauhdin kyytiin. Herralla oli nääs lääkäriaika ;=) ja matka vei Hammarby Sjöstadin WV-huoltoon. Vuorossa oli 200 000 km perushuolto, kunnon setti siis. Me kaksijalkaiset nautimme aamukahvia Magnus Johanssonin "uudessa" konditoriassa (ajatellaan siis, että Xoko on se "vanha"). Superhyvä kahvi, mikä nautinto! Ja siihen vielä pain au chocolat, pistin silmät kiinni ja siirryin suoraan Pariisiin.
Huollon lopputulos? 500 euroa ja tieto siitä, että korjattavia vikoja on vain 10... Onneksi ei mitään akuuttia.
Neiti Hortonomi
Puutarhuri pulassa, S-O-S!
Kukat kasvavat ihan hulluina, miksi kukaan ei kertonut minulle sitä? Näitä pahuksia piti ruveta jotenkin hillitsemään, kävivät pienempiensä kimppuun. Kiipeilivät ympäriinsä. Luin pussin kyljestä että korkeus voi nusta kolmeen metriin ja netistä löysin tiedon että näin voi hyvinkin käydä pikaisesti. Taisin istutella ressukat liian aikaisin...
Kysyin työtoverilta neuvoa ja ei kun sakset käteen! Ja taas on rauha kukkamaassa.
Alexin kanssa
Vietimme illan Alexin seurassa, Aex Schulmanin. Stureplans-stekarilla, kissanristiäisten kuninkaalla ja mielipidekoneella on oma show pyörimässä Karlaplanilla sijaitsevassa Maxim-teatterissa. Sain kaksi lippua syntymäpäivälahjaksi (kiitos, Eva!) ja olen kyllä odottanut iltaa, showsta, joka kulkee nimellä "Älska mig!", Rakasta minua! on kirjoiteltuja paljon ja kritiikit ovat olleet myönteisiä.
Show pyörii uusmedian ympärillä, kaivelee esiin Alexin lapsuuden traumoja etsien niistä pohjaa hänen loppumattomalle tarpeelleen todistaa itselleen, että häntä rakastetaan ja ihaillaan. Hauska idea, tosi myös monien muidenkin kuin Alexin kohdalla. Show läpivalaisi miestä ja hänen ajatuksiaan sekä kasvuaan oksettavasta pröystäilijästä siedettäväksi ihmiseksi. Hattu pois, hyvä show!
Mietiskelijä
To-do: Hanki kalenteri
Ja tee se tänään! En ole mikään päiväkirjankirjoittaja, blogi toimikoon ikäänkuin vähän korvikkeena. Kalenteri on kuitenkin ollut meidän perheessämme käytössä jo monta vuotta, säännöllisen epäsäännöllisesti siihen tulee muutama sana kirjoiteltua. Uusi on ollut ostossa tammikuun lopusta saakka, mutta ei ole vaan tullut aikaiseksi. Eilen haeskelin kuitenkin jotain vanhasta kalenterista ja tajusin yks'kaks että hei, täähän on tosi tärkee ja hieno juttu. Uusi kalenteri menee siis ostoon tänään!
Kalenteriin päätyvät paitsi tunnussanat eri systeemeihin, joka kuukautinen lasku/palkka-inventaario myös muutama sana päivän menoista tai ihan vain erilaiset buukkaukset: laivat, lennot, kampaajat, leffat, teatterit... Kun kalenteria selaa jälkikäteen, siitä näkee helposti, että "ai niin, oltiinhan me täälläkin ja tehtiin sitä ja tätä, vau!".
Tässä alla erinomainen esimerkki muutaman sanan voimasta.
Maanantaina rakkaimpani aloitti uudessa työpaikassa, monen vuoden kypsyttelyn jälkeen ja perheemme elämä muuttui mielettömän paljon. Miehestä tuli yön yli paljon tyytyväisempi, onnellisempi ja energisempi. Kunto alkoi nousta kohisten, samaa tahtia mielialan kanssa. Yhteiset viikonloput tekivät entren, ihanaa!
Keskiviikkona satoi lunta aivan mielettömästi, mies kaivoi töistä lähtiessä Vauhtia pois puolimetrisestä hangesta rikkalapiolla. Uudella autonomistajalla ei lumilapiota nääs ollut ja isosta lähimarketista ne olivat iltapäivällä jo ihan lopussa. Kotiin tullessa naapuri lainasi omaansa ja sieltä parkkipaikalta löysin miehen lapioimasta tietä autolle (omalle paikalle pääsystä ei ollut vielä puolen tunnin lapioinnin jälkeen puhettakaan) kun vihdoin tulin kotiin käytettyäni itse 2 tuntia 20 minuutin työmatkaan julkisilla. Junasta pois hypätessä liukastuin, en ihan kaatunut mutta suoritin muutaman akrobaattisen balettiliikkeen sillä seurauksella että selkä meni ja jouduin turvautumaan naprapaatin apuun useamman kerran verran.
Torstaina oli Suomen, rakkaan isänmaan 95 itsenäisyyspäivä. Juhlistimme sitä, kuten aina, katsomalla Linnan-juhlia televisiosta, juomalla kuplajuomaa ja syömällä jotain erityisen hyvää, kaksi valkoista kynttilää ikkunassa palaen.
Perjantaina sain tietooni traagisen uutisen, rakas Kari-enoni oli kuollut tulipalossa. Äitini nuorin veli oli lapsuuteni sankari, vietin hänen kanssaan monet hullunhauskat hetket. Näin aikuisena näin Kari-enon lähinnä traagisena hahmona, jonka alkoholi oli vienyt mennessään. Yhteyttä emme olleet pitäneet vuosikausiin, mutta hänen kuolemansa toi monta upeaa muistoa mieleen.
Sivun alareunan merkinnästä muistan, että Hesari uudisti nettisivunsa niin, että ilmaisia artikkeleita sai lukea enää 5 kpl/vko. Onneksi armas isäni antoi nettitunnuksensa käyttöön, niillä olenkin sitten lueskellut Hesaria ahkerasti joka päivä. Kiitos!
Ilonani
Aivan mielettömän upea tanskalainen krim eli dekkari/poliisisarja, jota voin suositella lämpimästi... Örnen.
Ja paras sarjan tunnari koskaan, Misenin Forgiveness.
Mä en haluu...
...kuolla tänä yönä...
Skumppa coupe-laseista, vihreä ihanuus ja Jenni Vartiainen on mun perjantain pyhä kolminaisuus.
(ja mä siis oletan et kaikki näkee mikä biisi meillä pyörii tuolla Spotifyissa telkun kautta...)
Täynnä tarmoa
Perjantaiaamuna ei voi olla kuin täynnä tarmoa. Viikon vika duunipvä, aurinko paistaa...
Iltapäivällä odottaisivat kauppareissu ja perjantaisiideri, ehkä jopa pitsakin jos mulla käy tuuri.
Huomenaamulla saa herätä ilman herätyskelloa ja juoda kahvia rauhassa, just niin monta kupillista kuin huvittaa. Pieni urakka kyllä odottaa, mun istuttamat "blomman för dagen" ovat innostuneet kasvamaan siinä määrin, että tukea vaaditaan, pääsen siis ruukun vaihtoon ja tukikeppien askarteluun. Miten mä en laisinkaan tajunnut, että se helkkarin kasvi on supernopea kasvaja ja tietenkin haluaa ylös, ylös, ylös... Sisälukutaito petti. Ja ulkona vielä routa maassa, joten saa nähdä ehtiikö se kukkareppana kukkia kukkansakin sisällä. Kuten kuvasta näkyy, Fornbo on vielä melkolailla lumen peitossa, etenkin tuo kukkamaa.
Löytö
Kiertelimme Malmköpingissa lauantaina, osuimme ihanaan Otilia-kahvilaan, joka oli vielä koiraystävällinenkin :) Herkut olivat itsetehtyjä ja sekä ulkomuodoltaan että maultaan moitteettomia, sisustus oli ihanan sekalaisen vanhanaikaista. Kondiittori on kuulemma itävaltalainen.
Läheisestä Nostalgia-liikkeestä bongasimme lasikokoelmaamme uudet vesilasit, vanhat (mutta täysin käyttämättömät, alkuperäispakkauksessa vielä) Tapio Wirkkalan isot Aslak-viskilasit. Kun totesimme neljän lähtevän mukaan samalla hinnalla, jolla Helsingissä olisi saanut omakseen yhden, kaupat olivat siinä.
Arki-illan ilo
MadamZ kävi Ikeassa ostamassa pakollisia: paksuja valkoisia kynttilöitä, servettejä, pari tyynynpäällistä sekä muuta pientä ja mukavaa.
Ihmisiä oli aivan valtavasti, ahdisti vähän joten suuntasimme ensin syömään. Miehelle lihapullia (hyviä ja hevosettomia), omenalimua (superhyvää) ja kanelipulla (superhinta-laatusuhde 5 kr), minulle ceasar-salaatti (kamalaa, siinä oli kiinankaalia?!) ja valkoviiniä (hyvää ja halpaa, auttoi nielemään salaatin). Bon apetit Ikea-style!
Syömisen jälkeen ostoskelu sujui paljon kevyemmin...
Täsä tarinasta voi vetää monenkinlaisia johtopäätöksiä ja opetuksia.
1) Ceasar-salaatti ei ole mikään varma nakki vaikka niinkin voisi luulla.
2) Lasi viiniä tekee mistä tahansa ruoasta syötävän.
3) Lihapullat ensin, muut ruoat sitten.
4) Älä mene Ikeaan arki-iltana!
Se on täällä vihdoin
Kevään ensimmäinen leskenlehti nimittäin :)
How-to-do-country-outfit
Kerrospukeutumista eli trikoomekko, t-paita mallia V (se, jota et muuten koskaan käytä) ja leggarit, kaulahuivi on musti. Tukka on viisainta pestä, seuraava kerta jolloin näet lämmintä vettä on kaukana tulevaisuudessa... Tukkalenksu ranteeseen, se on niiiiiiiiin kasaria. Meikkiä diskreetistä, jotta kukaan ei tajua miten ne läsähtävät poskille. Gpretex-kengät jalkaan ja eikun menoks! (Ja kohtalokas katse, how can u blame me...)
Tyhjä sisältä
Mitä minussa on, mitä minusta tulee? Olenko teini vai keski-ikäinen nainen?
Kuka tietää? Kuka kertoo ja tekee minusta viisaan?
Olenko vain tyhjä kuori, onko minussa jotain sisällä? Onko minussa voimaa, jotain mitä antaa? Kuinka saada kaikki tarkentumaan, mikä on tärkeintä?
Yesterday's
Tässä sitä taas hilataan dagens outfitia eilisen tahtiin, shame on me...
Samaa vihreää tai mustaa trikoomekkoa (varastossa siis yksi kumpaakin) on tullut käytettyä talven ajan joka viikkoa eikä kevääntulo taida lopettaa tätä buumia. Fuksianpinkki kengännnauha vyölle, Marimekko-Converseissa kun on samanvärinen sisus. Ja menoks! Kevään väsyttämä ei jaksa enempää...
a mk
