Madam Z

Armaimpani on suklaantekijä ja siksipä meidän tiemme vei tänä viikonloppuna Tukholman suklaafestivaaleille, jotka järjestettiin yhdennentoista kerran Nordiska Museetissa Djurgårdenissa. Mietimme parasta mahdollista ajoitusta kauan, festivaalit keskivät pe-su noin 10-20 joka päivä. Jono on edellisinä vuosina ollut aivan kamala, joten ajoissa pitäisi ainakin olla. Luin iltapäivälehdestä eilen, että jono oli lauantai-iltapäivänä ollut tunnin luokkaa.

Päätimme tehdä aamuexkursion vaikka olenkin yöputken keskellä. Pääsin kahdeksalta töistä ja suuntasimme saman tien kauniille Djurgårdenin saarelle. Menille entiselle työpaikalleni, Scandic Hasselbackeniin syömään aamiaista. Vatsa täynnä pekonia (rakkaimpani) ja munia suuntasimme ennen kymmentä Nordiskan porteille, jono oli varttia viidenkymmenen metrin luokkaa.



Kun portit aukesivat kymmeneltä, pääsimme viidessä minuutisssa sisälle. Kannatti siis olla ajoissa! Mieheni kierteli hieman moikkailemassa muutaman tutun suklaamerkin edustajia, minä katselin sillä aikaa ihmispaljoutta ja hienoa Nordiska Museetia ylipäätään.







Paikalla oli kymmeniä eri ständejä. Oli suklaavalmistajia, konditorioita, suklaaputiikkeja. Amedei, Amano, Qula, Varlhona... Tavallisista suklaamerkeistä van Fazer oli edustettuna, mikä kertoo siitä ettänäillä messuilla on todellakin tarkoitus esitellä vain laatusuklaata :) Useimmillä ständeillä oli maistiaisia, parhaat maistiaiset oli pieniä pellettejä tai murusia, suuria suklaapaloja ei montaa pysty syömään. Kaikkialta sai ostaa tuotteita mukaansa, yleensä hieman tavallista edullisempaan hintaan. Me ostimme tuotteita parista paikasta, pääasiallisesti Tukholman ulkopuolelta, kuten superjulkkis Emmanuel Andrelta, jonka praliineja löytyi mm. viime vuoden Oscar-voittajien goodiebägistä.





Ja viimeisessä otoksessa meidän ostoksemme. Makutesti myöhemmin!