Madam Z

Tänään...

...heräsin, pesin hampaat ja siistiydyin, pukeuduin.
...kävin alakerrassa hakemassa kahvin, luin lehden, suffasin netissä ja söin aamiaista.
...huolestuin kun koiramme vasen silmä luppasi, olisiko silmätulehdusta ilmassa?
...kävin kahden tunnin kävelyllä lähimetsässä naapurin ja koiran kanssa.
...lämmitin sunnuntaisen pastavuoan tähteet, söin (oli hyvää) ja lähetin pari meiliä.
...juttelin serkkuni kanssa puhelimessa, luin Seppo Heikinheimon muistelmia miljardinnen kerran uudestaan.

Odotan ajan kuluvan, jotta voisin mennä töihin, jotta saisin tehtyä viimeiset kolme yövuoroa, jotta ne ja yötyöntekijän urani, olisivat lopultakin virallisesti ohi.

Odotan, että rakkaani tulisi kotiin. Minulla on häntä ikävä.

Tämä päivä on kurja, koska aika vain kuluu mutta sillä ei ole mitään merkitystä eli koko päivä on harmaa, yhdentekevä, vailla tarkoitusta. Ajan ei saisi antaa valua hukkaan tällä tavalla. Aikaa ei saisi käyttää odottamiseen, aika pitäisi käyttää tekemiseen. Käytetyllä ajalla pitäisi olla merkitys, sem täytyisi olla tärkeää jollain tavalla.