"Työ tehty on...
...ma pääsin voittajaksi." Valitettavasti en ole vielä päässyt ihan Sven Dufvaksi Sven Dufvan paikalle, eli työt odottaa aina vaan. Eikä edes Drömvinsten about 150 milj. kruunua ole toistaiseksi osunut kohdalle.
Uusi työviikko alkoi uudessa työpaikassa. kahden päivän jälkeen strssilukemat ovat aikalailla huipussa. Okei, tiedossa oli että paineet huippusuorituksen saavuttamiseen pikavauhtia olisivat aika suuret, mutta matkassahan on tietenkin myös muitakin mutkia.
Mutka 1)
Rakkaani on töissä joka toisen lauantain ja siten vapaalla joka toinen vko la-su ja joka toinen vko su-ma. Meillä puolestaan näyttäisi olevan töissä kahden viikon kiertävä lista ja minullahan on teitenkin töitä sinä viikonloppuna kun armaimpani on vapaalla, sillä seurauksella että meillä on tästä eteenpäin yhteistä vapaata joka toinen viikko sunnuntaisin. Jippii! Minulla on joka toinen viikko (työviikonlopun jälkeen) vapaata ma, sitten ti, ke, to iltavuoro ja pe aamu, jonka jälkeen vkonloppu vapaata. Juu-u... Nähdään siis ma-iltana ja seuraavan kerran pe-iltana... Hmm... Jostain syystä voisin kuvitella, ettei tämä j'rjestely tule toimimaan pidemmän päälle.
Mutka 2)
Vuoroja ei voi vaihtaa. Jokaisella on oma vuorolistansa ja vuoroja ei vaihdella, piste. Sanoo esimieheni.
Harmistus 3)
Aamuvuorot ovat 8,5 t vuoroja, joihin kuuluu 30 min. ruokatunti. Iltavuorot ovat 8 t vuoroja, joihin ei kuulu ruokatuntia. Jos ei ole ruokatuntia, vuoroon ei kuulu pakollisen vessatauon lisäksi mitään taukoa. Ei yhtään hetkeä, jolloin voisi käydä kahvilla tms. Öö... Olisikohan lainvastaista? Muilla saman hotellin osastoilla kahvitauot ovat, jos eivät nyt ihan pakollisia, niin aikakin erittäin suositeltavia. Vaan ei vastaanotossa.
Pöö-pöö 4)
Mua mättää muuten vaan. Työt menee ihan ok, mikäs siinä, uutta oppiessa. Ärsyttää vain hiukkasen, kun esimies korostaa koko ajan, että aloitan aivan pohjalta enkä osaa yhtikäs mitään, olen siis aivan vasta-alkaja ja pahnanpohjimmainen arvoasteikossa. Juu juu, on jo ymmärretty.
Toisaalta, peukut pystyyn minulle!!! Huomenna on haastattelu nro 100 000 siihen pääemännän hommaan, meitä on enää kaksi kilpailijaa ko. työhön. Herran haltuunhan se on, kenet valitaan, gut feeling on se joka ratkaisee. Ajattelin mennä paikalle tasan omana itsenäni ja jos minua ei valita, niin sitten ei. Sitten en ollut yksinkertaisesti se, jota sille paikalle etsittiin. Huonompi en ole, sen tiedän nyt jo. Tähän työhön haluttiin sitten vain erilaista tekijää. Katsotaan nyt kumminkin kisa ensin loppuun saakka, huomenna lasissa 110 ja katse tiukasti päämäärässä!
Uusi työviikko alkoi uudessa työpaikassa. kahden päivän jälkeen strssilukemat ovat aikalailla huipussa. Okei, tiedossa oli että paineet huippusuorituksen saavuttamiseen pikavauhtia olisivat aika suuret, mutta matkassahan on tietenkin myös muitakin mutkia.
Mutka 1)
Rakkaani on töissä joka toisen lauantain ja siten vapaalla joka toinen vko la-su ja joka toinen vko su-ma. Meillä puolestaan näyttäisi olevan töissä kahden viikon kiertävä lista ja minullahan on teitenkin töitä sinä viikonloppuna kun armaimpani on vapaalla, sillä seurauksella että meillä on tästä eteenpäin yhteistä vapaata joka toinen viikko sunnuntaisin. Jippii! Minulla on joka toinen viikko (työviikonlopun jälkeen) vapaata ma, sitten ti, ke, to iltavuoro ja pe aamu, jonka jälkeen vkonloppu vapaata. Juu-u... Nähdään siis ma-iltana ja seuraavan kerran pe-iltana... Hmm... Jostain syystä voisin kuvitella, ettei tämä j'rjestely tule toimimaan pidemmän päälle.
Mutka 2)
Vuoroja ei voi vaihtaa. Jokaisella on oma vuorolistansa ja vuoroja ei vaihdella, piste. Sanoo esimieheni.
Harmistus 3)
Aamuvuorot ovat 8,5 t vuoroja, joihin kuuluu 30 min. ruokatunti. Iltavuorot ovat 8 t vuoroja, joihin ei kuulu ruokatuntia. Jos ei ole ruokatuntia, vuoroon ei kuulu pakollisen vessatauon lisäksi mitään taukoa. Ei yhtään hetkeä, jolloin voisi käydä kahvilla tms. Öö... Olisikohan lainvastaista? Muilla saman hotellin osastoilla kahvitauot ovat, jos eivät nyt ihan pakollisia, niin aikakin erittäin suositeltavia. Vaan ei vastaanotossa.
Pöö-pöö 4)
Mua mättää muuten vaan. Työt menee ihan ok, mikäs siinä, uutta oppiessa. Ärsyttää vain hiukkasen, kun esimies korostaa koko ajan, että aloitan aivan pohjalta enkä osaa yhtikäs mitään, olen siis aivan vasta-alkaja ja pahnanpohjimmainen arvoasteikossa. Juu juu, on jo ymmärretty.
Toisaalta, peukut pystyyn minulle!!! Huomenna on haastattelu nro 100 000 siihen pääemännän hommaan, meitä on enää kaksi kilpailijaa ko. työhön. Herran haltuunhan se on, kenet valitaan, gut feeling on se joka ratkaisee. Ajattelin mennä paikalle tasan omana itsenäni ja jos minua ei valita, niin sitten ei. Sitten en ollut yksinkertaisesti se, jota sille paikalle etsittiin. Huonompi en ole, sen tiedän nyt jo. Tähän työhön haluttiin sitten vain erilaista tekijää. Katsotaan nyt kumminkin kisa ensin loppuun saakka, huomenna lasissa 110 ja katse tiukasti päämäärässä!
Kommentarer
Trackback
