Löpsöttelyä

Ruokaa ja leffa, koira masun päällä pötköllään. Vielä kun saisi jäädä omaan sänkyyn oman miehen kainaloon yöksi nukkumaan niin elämä olisi täydellistä. Muutama viikko pitäisi vielä jaksaa yövuoroa, sitten helpottaa. Never say never again, mutta eiköhän mun yöt ole tällä valmiit...



Onko ihanampaa näkyä?

Kommentarer

Kommentera inlägget här:

Namn:
Kom ihåg mig?

E-postadress: (publiceras ej)

URL/Bloggadress:

Kommentar:

Trackback
RSS 2.0