"Syyskuun, läpi repaleisen lokakuun, kaipuun..."
Tässä syyskuussa ei ole so far ollut laisinkaan tyypillisiä syyskuisia piirteitä = sadetta, tuulta ja yleistä kurjuutta. Tai siis, on satanut ja parast'aikaakin tuulee, mutta lämpötila on pysytellyt päivisin likempänä kahtakymmentä ja jopa shortsit-ja-t-paita-kelejä on pidellyt. Illat ovat pimentyneet, mutta toistaiseksi mieliala on pysytellyt huippulukemissa. Syyskuu rules siis!
Tämä päivä on ollut aivan loistava. Kun aamulla sai herätä omasta sängystä, niin mikään ei voi olla huonosti. Mie soli tosin lähtenyt jo töihin, mutta silti. Oma sänky kullan kallis. Pepsi-maxia lasiin ja meikkiä naamaan, tukka kuntoon ja koirakampaajalle pikku-vimpun kanssa tassukarvoja leikkauttamaan. Tuli hienot, valmiina missikisoihin siis. Eilen myös pestiin, joten voitto on tulossa kotiin!
Huomenna menen itse kampaajalle. Saa nähdä mikä tulos tulee olemaan, en ole löytänyt vielä "omaa" kampaajaa ja huteja on toistaiseksi tullut huomattavasti useammin kuin täysosumia. Nyt minulla on kuva mukana, viimeksi meni nimittäin niin pieleen ettei jälkikäteen paljoa naurattanut.
Mies teki lyhyemmän työpäivän ja suuntasimme kaupungille lounaalle tapaamaan Tuottajaa, helsinkiläistä kaveriamme, joka oli työreissulla täällä. Nikin buffetlounas maistui, harmi ettei ollut champagne torsdag ja lasi aitoa asiaa 65 kruunua. Sen jälkeen shoppausta palkkapäivän kunniaksi (se siitä palkasta siis...).
Sanoin juuri Tuottajalle, etten ole löytänyt blogini tyyliä ja se on edelleenkin totta. Kirjoitanko tunteista ja ajatuksista pieniä tunnelmapaloja vai kynäilenkö kuvauksia arkipäivän aherruksesta? Olenko hauska vai surullinen, mikä on blogi-identitteettini? Ainut ajatus ja ohjenuora, joka minulle on ehtinyt näiden muutaman viikon aikana syntyä, on se että tämän pitää olla mukavaa. Katsotaan kuinka pitkälle sillä nyt sitten pääsee.
Tämä päivä on ollut aivan loistava. Kun aamulla sai herätä omasta sängystä, niin mikään ei voi olla huonosti. Mie soli tosin lähtenyt jo töihin, mutta silti. Oma sänky kullan kallis. Pepsi-maxia lasiin ja meikkiä naamaan, tukka kuntoon ja koirakampaajalle pikku-vimpun kanssa tassukarvoja leikkauttamaan. Tuli hienot, valmiina missikisoihin siis. Eilen myös pestiin, joten voitto on tulossa kotiin!
Huomenna menen itse kampaajalle. Saa nähdä mikä tulos tulee olemaan, en ole löytänyt vielä "omaa" kampaajaa ja huteja on toistaiseksi tullut huomattavasti useammin kuin täysosumia. Nyt minulla on kuva mukana, viimeksi meni nimittäin niin pieleen ettei jälkikäteen paljoa naurattanut.
Mies teki lyhyemmän työpäivän ja suuntasimme kaupungille lounaalle tapaamaan Tuottajaa, helsinkiläistä kaveriamme, joka oli työreissulla täällä. Nikin buffetlounas maistui, harmi ettei ollut champagne torsdag ja lasi aitoa asiaa 65 kruunua. Sen jälkeen shoppausta palkkapäivän kunniaksi (se siitä palkasta siis...).
Sanoin juuri Tuottajalle, etten ole löytänyt blogini tyyliä ja se on edelleenkin totta. Kirjoitanko tunteista ja ajatuksista pieniä tunnelmapaloja vai kynäilenkö kuvauksia arkipäivän aherruksesta? Olenko hauska vai surullinen, mikä on blogi-identitteettini? Ainut ajatus ja ohjenuora, joka minulle on ehtinyt näiden muutaman viikon aikana syntyä, on se että tämän pitää olla mukavaa. Katsotaan kuinka pitkälle sillä nyt sitten pääsee.
Kommentarer
Trackback
