Madam Z

Olen ehtinyt reilussa viikossa sopeutua uuteen duuniin joten kuten sekä ehtinyt tutustua uusiin kollegoihin. Lähin työkaverini, min parhäst, minua kymmenen vuotta vanhempi naishenkilö on osoittautunut mukavaksi. Rauhalliseksi mutta itsepäiseksi ja itsenäiseksi, hitaaksi sanomaan asioista vaikka mielipiteitä olisikin vaan eiköhän ne mielipiteetkin rupea sieltä vähitellen irtoamaan.

Työnkuva on edelleenkin sangen häilyvä ja häilyvämmäksi tuntuu olevan vain menossa. Koskahan esimieheni tajuaa, ettei tämä nyt oikein onnistu? Ja suostuu myöntämään sen? Meneekö viikko, kuukausi vai kenties kolme kuukautta? However, in the meanwhile, hoidan työni niin hyvin kuin osaan ja yritän tehdä kaikkiin osapuoliin mahdollisimman hyvän vaikutuksen. Minun tulevaisuuteni on täällä nyt. Clean slate and all that shit.

Maanantaina siivoamme huoneet, sen mitä pystymme. Ensi viikko on myös täynnä koulutuksia, yritän tehdä alkuviikon pitkää päivää jotta pääsen to/pe livahtamaan mukaan vastaanottovirkailijoille suunnattuun Opera-käyttöjärjestelmäkoulutukseen. Tulevaisuutta silmälläpitäen käytännöllinen taito :) Lauantaina on henkilökunta siippoineen kutsuttu yöpymään hotellissa. Mekin menemme, vompatti mukaan luettuna. Syömme samalla hotellin grilliravintolassa, kiva päästä kokeilemaan. Juomat eivät tosin sisälly tarjoukseen, mutta minkäs teet. Onneksi luottokortti on keksitty. Iltakävely suoritetaan Hammarby Sjöstadin viehkossa miljöössä.

Olen kuitenkin täynnä iloista energiaa ja jaksamista. Lyhytkin jakso päivätyötä ilahduttaa. Olen palannut myös lenkkipolulle vaikka lenkit ovatkin toistaiseksi olleet melko lyhyitä. Eilen ja tänään satoi lumiloskaa... Jos joku vielä tulee sanomaan minulle, että "Se on tämä huhtikuu tällainen vaan aina", niin näytän ko. hlölle keskisormea. C'mon, +2 astetta, mikä ilma se sellainen oikein on? Tästä huolimatta kesä lähestyy, eikös vaan? Grilli-ilmat, kesämökki, road trip, kylmä valkoviini...

Sitä odotellessa :)