Fiilis: jotensakin väsähtänyt
Olin eilen vapaapäivällä ja olen nukunut parina yönä hyvät yöunet. Silti fiilis on jotensakin väsähtänyt. Inspiraatio ja työmotivaatio ovat ainakin ihan hukuksissa. Johtuisikohan siitä, että tämä viikko on melkoisen aikataulutettu?
Nyt pitäisi maksella laskuja ja etsiä resepti suklaapähkinäpiirakalle, laittaa tukka, meikata, viedä vompatti pisulle ja lähteä töihin. Työmatkalla käydä apteekissa, kenkäkaupassa ja ostamassa sukkahousuja, ehkä farkkuleggingsit. Ilta töissä, jo valmiiksi tietoinen siitä että talo on täynnä ja kaaos valtaisa. Hampaaseenkin särkee eikä hammaslääkäristä ole kuulunut mitään ajanvarauksen suhteen.
Huomenna on edessä piirakan leivontaa, pakkaamista, sadantuhannen eri pikkuyksityiskohdan hiomista. Torstain iltavuoron jälkeen edessä on superaikainen herätys perjantaiaamuna, täytyy ehtiä laittamaan tukka ojoon niin että kampaus kestää koko päivän (todellinen haaste tällä hetkellä kun leikkauksesta ei näin kasvatusvaiheessa ole mitään hajua), asiallinen meikki ja löytää vaatteet, joissa voi mennä sekä työhaastatteluun työpäivän jälkeen että kipittää Riikan-koneeseen myöhemmin illalla. Pitää hakea tilaus konditoriasta, lupasin tarjota pomolle syntymäpäiväkahvit (ja samalla koko hotellille). Superpaljon tekemistä töissä!
Viiden maissa perjantaina treffaan miehen, joka on jättänyt koiramme hoitoon ja suuntaamme Arlandaan. Näen jo nyt unta Starbuck'sin grande lattesta. Nopea lähtöselvitys ja sitten rauhallinen kahvihetki kentällä kirjan kanssa, kiitos. Viikonlopun vietämme Riikassa kahden kesken, supermukavaa. Laivalla takaisin sunnuntai-iltana. Maanantaina iltavuoro, blääh.
Miksi kaikki on blääh juuri nyt? Vaikka onkin kaikenlaista kivaa odotettavissa? Olemme ehkä rantautumassa Helsinkiinkin pääsiäisenä... Töissäkin menee mukavasti, olen sopeutunut. Silti vaan mättää. Ja blääh-hättää.
Nyt häntä pystyyn ja lopeta ruikutus!!! Vaikka olisikin hieman surkea olo...
Nyt pitäisi maksella laskuja ja etsiä resepti suklaapähkinäpiirakalle, laittaa tukka, meikata, viedä vompatti pisulle ja lähteä töihin. Työmatkalla käydä apteekissa, kenkäkaupassa ja ostamassa sukkahousuja, ehkä farkkuleggingsit. Ilta töissä, jo valmiiksi tietoinen siitä että talo on täynnä ja kaaos valtaisa. Hampaaseenkin särkee eikä hammaslääkäristä ole kuulunut mitään ajanvarauksen suhteen.
Huomenna on edessä piirakan leivontaa, pakkaamista, sadantuhannen eri pikkuyksityiskohdan hiomista. Torstain iltavuoron jälkeen edessä on superaikainen herätys perjantaiaamuna, täytyy ehtiä laittamaan tukka ojoon niin että kampaus kestää koko päivän (todellinen haaste tällä hetkellä kun leikkauksesta ei näin kasvatusvaiheessa ole mitään hajua), asiallinen meikki ja löytää vaatteet, joissa voi mennä sekä työhaastatteluun työpäivän jälkeen että kipittää Riikan-koneeseen myöhemmin illalla. Pitää hakea tilaus konditoriasta, lupasin tarjota pomolle syntymäpäiväkahvit (ja samalla koko hotellille). Superpaljon tekemistä töissä!
Viiden maissa perjantaina treffaan miehen, joka on jättänyt koiramme hoitoon ja suuntaamme Arlandaan. Näen jo nyt unta Starbuck'sin grande lattesta. Nopea lähtöselvitys ja sitten rauhallinen kahvihetki kentällä kirjan kanssa, kiitos. Viikonlopun vietämme Riikassa kahden kesken, supermukavaa. Laivalla takaisin sunnuntai-iltana. Maanantaina iltavuoro, blääh.
Miksi kaikki on blääh juuri nyt? Vaikka onkin kaikenlaista kivaa odotettavissa? Olemme ehkä rantautumassa Helsinkiinkin pääsiäisenä... Töissäkin menee mukavasti, olen sopeutunut. Silti vaan mättää. Ja blääh-hättää.
Nyt häntä pystyyn ja lopeta ruikutus!!! Vaikka olisikin hieman surkea olo...
Kommentarer
Trackback
