Laivalla
OMG!!! Ihan oikeasti.
Palasimme viime sunnuntaina Riikasta Tukholmaan Siljalla. Väliä risteilee pari eri alusta, toinen niistä eräs fleetin hienoimpi (olisiko se Romantika?) ja toinen hieman sieltä vanhemmasta päästä. Meille osui tietenkin kohdalle se vanhempi alus, Silja Festival. Ajattelin kuitenkin, että ei se mitään. Onhan se kuitenkin Silja, kuinka huonotasoinen se voi olla?
Juu-u, hyvinkin huonotasoinen. Fiilikset olivat sangen matalalla kun tulimme laivalle ja tervetulodrinkit kädessä istuimme katselemaan maisemia laivan lipuessa ulos Riikasta. Oheinen kuva demonstroi mielialaamme.
Satoi, ikkunat olivat likaiset, joen reunat olivat yhtä rakennustyömaata nostokurkineen. Näkymä ei olisi voinut olla kauempana Tukholman pään maisemista (saaristoa).
Suuntasimme tax-freehin. Hmm... Valikoimat olivat "sangen" supistetut. Kiersimme läpi baarit ja ravintolat. Havainnoimme koko illan aikana kaksi asiakasta, jotka kävivät ruokailemassa a la carte-ravintolassa. Itse olimme syöneet ennen laivalletuloa, joten olimme ajatelleet tyytyä pieneen snackiin. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, ettei meillä ollutkaan nälkä. Tai siis oli, mutta kun emme pystyneet identifioimaan pizzaa lämpimän tiskin valimoimasta, annoimme olla.
Juomapolitiikan parissa ei sujunut paljoa sen paremmin. Festivalilla oli menossa karnevaaliteema, joka tarkoitti mojitoja ja cuba librejä. Not good! Shampanjaa ei baarista saanut, mutta paikallista kuohuviiniä kylläkin. Hinta kokonaista 2 e/lasi. Nami :(
Reissun ainoa aito juoma tuli siis nautittua hytissä, piccolo-pullo lämmintä roseeta kahteen pekkaan. Romantiikan huipentuma!
Ensi viikolla pääsemme taas kokemaan Helsingin-risteilyn ihanuuden. Täytyy kyllä sanoa, että kun tämä reissu on tuoreessa muistissa, jätän kyllä turhat narinat narisematta Hesaan päin matkatessamme.
Palasimme viime sunnuntaina Riikasta Tukholmaan Siljalla. Väliä risteilee pari eri alusta, toinen niistä eräs fleetin hienoimpi (olisiko se Romantika?) ja toinen hieman sieltä vanhemmasta päästä. Meille osui tietenkin kohdalle se vanhempi alus, Silja Festival. Ajattelin kuitenkin, että ei se mitään. Onhan se kuitenkin Silja, kuinka huonotasoinen se voi olla?
Juu-u, hyvinkin huonotasoinen. Fiilikset olivat sangen matalalla kun tulimme laivalle ja tervetulodrinkit kädessä istuimme katselemaan maisemia laivan lipuessa ulos Riikasta. Oheinen kuva demonstroi mielialaamme.
Satoi, ikkunat olivat likaiset, joen reunat olivat yhtä rakennustyömaata nostokurkineen. Näkymä ei olisi voinut olla kauempana Tukholman pään maisemista (saaristoa).
Suuntasimme tax-freehin. Hmm... Valikoimat olivat "sangen" supistetut. Kiersimme läpi baarit ja ravintolat. Havainnoimme koko illan aikana kaksi asiakasta, jotka kävivät ruokailemassa a la carte-ravintolassa. Itse olimme syöneet ennen laivalletuloa, joten olimme ajatelleet tyytyä pieneen snackiin. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, ettei meillä ollutkaan nälkä. Tai siis oli, mutta kun emme pystyneet identifioimaan pizzaa lämpimän tiskin valimoimasta, annoimme olla.
Juomapolitiikan parissa ei sujunut paljoa sen paremmin. Festivalilla oli menossa karnevaaliteema, joka tarkoitti mojitoja ja cuba librejä. Not good! Shampanjaa ei baarista saanut, mutta paikallista kuohuviiniä kylläkin. Hinta kokonaista 2 e/lasi. Nami :(
Reissun ainoa aito juoma tuli siis nautittua hytissä, piccolo-pullo lämmintä roseeta kahteen pekkaan. Romantiikan huipentuma!
Ensi viikolla pääsemme taas kokemaan Helsingin-risteilyn ihanuuden. Täytyy kyllä sanoa, että kun tämä reissu on tuoreessa muistissa, jätän kyllä turhat narinat narisematta Hesaan päin matkatessamme.
Kommentarer
Trackback
