Hetki: valoisa
On ilta ja pimeää, mutta tunnelma kotona on silti valoisa. Kaikki ei ole elämässä juuri nyt erityisen riemukkaasti eikä tämä viikko ole ollut kovinkaan onnistunut so far, mutta juuri nyt sisälläni on vallitsee valoisa tunne.
Kävin iltakahvilla naapurin luona, koira mukana. Juttelin niitä näitä tunnin verran, oli mukavaa. Tulin kotiin, koira menin miehen viereen nukkumaan ja makuuhuoneesta alkoi kuulua tasainen tuhina. Koira tuhisee nukkuessaan, mies on ihan hiljaa... Hellyyttävä ääni. Huomenna on työpäivä, ei kamalasti huvittaisi mutta työtä on tehtävä. Vieläkään ei ole tullut Lotossa sitä täysosumaa, mutta toivo elää ikuisesti. Tiedän, että olen syntynyt Lottovoittajaksi.
Päivä pitenevät, sen huomasin ilokseni tänään. Kuukausi tai puolitoista vielä, ja pääsen töistä kotiin valoisan aikaan. Ylityötkin ovat vähenemään päin... Tavalla tai toisella. Elämä on järjestäytymässä fiksumpaan suuntaan. On tulevaisuuden suunnitelmia, epämääräisiä haaveita mutta silti. Ajatuksia, unelmia, joiden voi antaa kypsyä ja kehittyä kaikessa rauhassa.
Täytän kohta 35 vuotta. Olen aikuinen. Vai? Juuri nyt elän valoisassa hetkessä, jonka olen itse luonut omalla positiivisella ajattelullani ja asenteellani. Tämä on vain ohikiitävä hetki, huomenna asiat saattavat jo olla toisin. Siitä huolimatta ajattelen, että "Tästä se lähtee. Nousukiito kohti valoisampaa huomista."
Kävin iltakahvilla naapurin luona, koira mukana. Juttelin niitä näitä tunnin verran, oli mukavaa. Tulin kotiin, koira menin miehen viereen nukkumaan ja makuuhuoneesta alkoi kuulua tasainen tuhina. Koira tuhisee nukkuessaan, mies on ihan hiljaa... Hellyyttävä ääni. Huomenna on työpäivä, ei kamalasti huvittaisi mutta työtä on tehtävä. Vieläkään ei ole tullut Lotossa sitä täysosumaa, mutta toivo elää ikuisesti. Tiedän, että olen syntynyt Lottovoittajaksi.
Päivä pitenevät, sen huomasin ilokseni tänään. Kuukausi tai puolitoista vielä, ja pääsen töistä kotiin valoisan aikaan. Ylityötkin ovat vähenemään päin... Tavalla tai toisella. Elämä on järjestäytymässä fiksumpaan suuntaan. On tulevaisuuden suunnitelmia, epämääräisiä haaveita mutta silti. Ajatuksia, unelmia, joiden voi antaa kypsyä ja kehittyä kaikessa rauhassa.
Täytän kohta 35 vuotta. Olen aikuinen. Vai? Juuri nyt elän valoisassa hetkessä, jonka olen itse luonut omalla positiivisella ajattelullani ja asenteellani. Tämä on vain ohikiitävä hetki, huomenna asiat saattavat jo olla toisin. Siitä huolimatta ajattelen, että "Tästä se lähtee. Nousukiito kohti valoisampaa huomista."
Kommentarer
Trackback
