Madam Z

Nyt juuri väsyttää niin paljon, etteivät sormet meinaa juosta millään oikein näppiksellä. Tunnen myötätuntoa yläkerran setää kohtaan, joka kerran männä vuonna nukahti työpaikallaan seisaalleen (vaivatessaan pullataikinaa). Muutamat viime viikonloput ovat olleet aivan ihania, mutta to-del-la väsyttäviä. 12 tunnin viikottaiset kauneus- ja patterinlatausunet ovat jääneet saamatta ja olen kuin kuolleen rukous. Onneksi en halua lapsia, minulla ei koskaan ikinä kuuna kullan valkeana kestäisi kunto sitten 20 vuoden nukkumattomuuden maratoonia. Tämän kun yhdistää vielä alen loppurustistukseen töissä (juosta saa kuin hullu pupu), niin avot!

Tällä viikolla minulla on huimat suunnitelmat, aion käydä töissä, pissattamassa piskiä, laittaa illalla ruokaa ja syödä sen sekä mennä aikaisin nukkumaan. Joka ilta. Ja viikonlopulla kanssa. Kyllä se siitä sitten... Tänä aamuna, kun töihin piti lähteä, ei edes jumalainen Starbuck'sin kahvi auttanut. Tilanne on siis epätoivoinen.