Kauneinta
Kaunein, ihanin, rakkain pieni koira selvisi uljaasti, häntä pystyasennossa koettelemuksestaan.
Eläinlääkäri anti alustavan rauhoittavan ruiskeen niskaan ja pyysi minua pitämään vompua sylissä kymmenisen minuuttia. Siinä ajassa nähtäisiin rauhoittuisiko Pisara, pahoinvointia olisi ainakin luvassa... Sylissä olisi kuulemma kuitenkin turvallisempaa, etenkin jos todennäköinen pirulainen eli pahaolo yllättäisi. Ennen ruiskua vompis oli pakoillut eläinlääkäriä lähinnä tuolin alla, minun jalkojeni takana turvassa. Otin pienen koiran syliin ja eläinlääkäri poistui. Vompu otti hyvn asennon ja n. 30 sekunnin kuluttua... alkoi kuulua kuorsausta :) Pieni koira nukkui. Aivan taju kankaalla, tillintallintaivasalla! Kun eläinlääkäri tuli 10 minuuttia myöhemmin tarkastamaan tilanteen, hän oli hyvin iloinen ja yllättynyt potilaan reaktiosta. No, sitten ei kaivattaisikaan syvää nukutusta kunkerran reaktio tulee näin nopeasti.
Ehdin hätinä töihin kun eläinlääkäristä soitettiin, että nyt olisi hyvä tulla hakemaan, Pisara on hereillä. Miehen hommia, kiire kyllä tuli! Noudettaessa vompu oli kyllä ihan sylikamaa, jalat eivät vielä kantaneet. Koko päivän ja illan pieni koira vietti pääasiallisesti sylissä, sylissä, sylissä... Hellyyden kaipuu oli melkoinen. Paras paikka löytyi miehen kaulalta, siinä on aikaisemminkin suurten koettemusten jälkeen ollut kaikkein turvallisinta.
Nyt maistuu jo murkinakin, tosin ei se eläinlääkäriltä ostettu superherkkuruoka (suolaiseen hintaan 4 e/hyvin pieni purkki) vaan ihan ne tavlliset kuivamuonat... Ihanaa :) Ja loppupelissä hampaat olivat hyvässä kunnossa, pari löystynyttä vain poistettiin ja loput puhdistettiin, lasku 275 euroa. Ta-daa!
Eläinlääkäri anti alustavan rauhoittavan ruiskeen niskaan ja pyysi minua pitämään vompua sylissä kymmenisen minuuttia. Siinä ajassa nähtäisiin rauhoittuisiko Pisara, pahoinvointia olisi ainakin luvassa... Sylissä olisi kuulemma kuitenkin turvallisempaa, etenkin jos todennäköinen pirulainen eli pahaolo yllättäisi. Ennen ruiskua vompis oli pakoillut eläinlääkäriä lähinnä tuolin alla, minun jalkojeni takana turvassa. Otin pienen koiran syliin ja eläinlääkäri poistui. Vompu otti hyvn asennon ja n. 30 sekunnin kuluttua... alkoi kuulua kuorsausta :) Pieni koira nukkui. Aivan taju kankaalla, tillintallintaivasalla! Kun eläinlääkäri tuli 10 minuuttia myöhemmin tarkastamaan tilanteen, hän oli hyvin iloinen ja yllättynyt potilaan reaktiosta. No, sitten ei kaivattaisikaan syvää nukutusta kunkerran reaktio tulee näin nopeasti.
Ehdin hätinä töihin kun eläinlääkäristä soitettiin, että nyt olisi hyvä tulla hakemaan, Pisara on hereillä. Miehen hommia, kiire kyllä tuli! Noudettaessa vompu oli kyllä ihan sylikamaa, jalat eivät vielä kantaneet. Koko päivän ja illan pieni koira vietti pääasiallisesti sylissä, sylissä, sylissä... Hellyyden kaipuu oli melkoinen. Paras paikka löytyi miehen kaulalta, siinä on aikaisemminkin suurten koettemusten jälkeen ollut kaikkein turvallisinta.
Nyt maistuu jo murkinakin, tosin ei se eläinlääkäriltä ostettu superherkkuruoka (suolaiseen hintaan 4 e/hyvin pieni purkki) vaan ihan ne tavlliset kuivamuonat... Ihanaa :) Ja loppupelissä hampaat olivat hyvässä kunnossa, pari löystynyttä vain poistettiin ja loput puhdistettiin, lasku 275 euroa. Ta-daa!
Kommentarer
Trackback
