Mies ja kirves

Tätä postausta voi pitää itsenäisenä jatkona edelliseen postaukseen ("Minä ja kanat").

Pikkuperheessämme riittää välillä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, etenkin nyt kun eräs tietty TM (=TipuMestari) on hankkinut itselleen kirveen. Aito Fiskarsilainen tietysti, tosin ammattilaisen sanoin "ihan pikkupoikien versio". Tämä oranssinmusta murha-ase on tarkoitus viedä tänään lahjaksi kauniille naiselle (älkää kysykö onko se sopivaa, tämä on TM:n idea). Kirveellä on tarkoitus hakata halkoja (en uskalla edes kysyä, mitä muuta sillä voisi mahdollisesti tehdä). TM:n statuspäivitykset ovat viimeiset pari päivää täyttyneet kirves-päivityksistä ja profiilikuvakin on vaihdettu. Alkaa tuntua siltä, että kirveen pituus on miehuuden mitta.

Myös syitä sille, miksi a. kirvestä ei tarvitsisikaan antaa pois b. myös kotiin voisi ostaa kirveen löytyy. Listalla ovat

- voisimme ostaa millaisen joulukuusen tahansa ja sitä olisi niin helppo sitten lyhentää ja pidentää (???) tarpeen mukaan
- naapurialkiksemme yritti kerraan kännipäissään väärästä ovesta sisään (onneksi ovi oli lukossa), entäs jo yrittäisi uudestaan? (no, se kerta jäisi taatusti viimeiseksi...)
- se on suomalaisen muotoilun huipputuote ja sopii siksi hyvin sisustustyyliimme (epätoivoa ilmassa)

Kanaoikeus jää nyt harkitsemaan TipuMestarin toivetta, mutta voin rehellisesti sanoa, että kovin hyvältä tilanne ei näytä noin niinkuin hakemuksen hyväksymisen kannalta.




Kommentarer
Postat av: nina

kesällä petri antaa teidän varmaan hiplata omaansa...juu sitä suurta ja mahtavaa..kirvestänsä.

2012-04-05 @ 07:22:29

Kommentera inlägget här:

Namn:
Kom ihåg mig?

E-postadress: (publiceras ej)

URL/Bloggadress:

Kommentar:

Trackback
RSS 2.0