Kahvia!
Toivoin hidasta ja hiljaista lauantaiaamua, sellaista jolloin herätyskello saisi kyllä soida mutta vain sen tähden, että saisin enemmän omaa aikaa ja ehtisin juoda enemmän kahvia rakkaasta Muumi-mukistani. Vaan niinhän se on, jos toivoilla ois siivet niin vompatitkin osais lentää...
Kello soi, se osa meni kyllä oikein. Tukkaa pesemään, meikkaamaan (kääk, naamassa on kuivia läiskiä, kosteusseerumi on loppu), etsimään sopivat = kivat vaatteet (kääk, mikään päälle sopiva vaate ei sovi mun tän hetken suosikkiasusteeseen) ja kengät (kääk, ulkona on märkää JA liukasta, joutunen lainaamaan naapurilta sen irtopiikkejä). Kiire, kahvin ehtii vain hengittää sisään. Koira ulos, missä mies? Huuuuaaaaah.
Hengiteenpäs nyt rauhallisesti, kyllä tämä tästä... Kahvia on vielä kuppi jäljellä, yksi suklaapallo sen kanssa ja sivu päivän lehteä :) ja heti menee hiukan paremmin. Kivaa lauantaita vaan teillekin!
Kommentarer
Trackback
