Kaikki mikä kiiltää...

ei ole kultaa vaan joskus myös hopeaa. Rakastan hopean kaunista hohtoa. Meillä on setti pöytähopeita, vuosien aikana ädiiltä saatuja. Käytämme niitä usein, ne juhlistavat kummasti perjantaipitsan syömistä. Olen vain huono säilyttämään niitä oikealla tavalla ja hopeanpahuksethan ranakisevat heti tummumalla. Oikeastaan sekin on ok, pidän tummuneista hopeista, niissä on luonnetta.
 
Juhlaan on kuitenkin kiva saada kiiltävät kauniit juhlahopeat pöytään ja silloin avuksi kelpaa hammastahna :) Parempi kuin hopeanpuhdistusaine, ystävällisempi käsille, luonnolle ja hopeille.
 

Kommentarer

Kommentera inlägget här:

Namn:
Kom ihåg mig?

E-postadress: (publiceras ej)

URL/Bloggadress:

Kommentar:

Trackback
RSS 2.0