Vihdoin
Jouluvapaat ovat alkaneet ja elämä siis hymyilee. Mies tuli eilen kotiin joululahjaruokakorin kanssa kotiin (parasta oli tuo itse kori, ihana!), kuuden kilon luomukinkku toisessa kainalossa. Pari lasia skumppaa ja 10 tunnin unet, niistä on siis onni tehty.
Ulkona sataa vettä. Voisiko olla enää ankeampaa? Teen tietoisen valinnan ja olen ajattelematta asiaa. Keskityn mieluummin siihen, että jouluun on enää pari päivää ja meidän perheellämme on jouluvalmistelut hanskassa. Tänään olisi tarkoitus lenkin jälkeen käydä kuusiostoksilla ja siistiä viimeisiä kotona. Pudistella vuodevaatteet, vaihtaa lakanat, mopata lattia mäntysuovalla... Aah.
Huomenillalla odottaa joulukonsertti lähikirkossa.
Maanantaiaamun ajattelimme aloittaa joulukahveilla alakerran konditoriassa, sitten vuorossa olisi pikku-Vauhdin pesu ja imurointi Preemillä ja sen jälkeen päivän suurin urakka, jouluruokaostosten teko. En halua klikata ruokia kotiin netin kautta, kauhistus maksimus. Ajaa pöräytämme Ica Beaan, ihanaan superlähikauppaan. Sieltä löytyy kalatiski ja juustotiski, paljon laktoosittomia tuotteita ja hädän hetkellä jopa HK:n nakkeja (maksavat vain maltaita...).
Kaikki ruoat sun muut on jouluaaton jälkiruokaa lukuunottamatta tehty. Perinteistä lättänärieskaa ajattelin nousta leipomaan jouluaatonaamun pimeyteen ihan vaan yssikseni. Joulumusiikki soimaan ihan hiljaa, sytytän pari kynttilää. Hiippailen ympäriinsä aamutakissa ja villasukissa, pieni vompatti seurailee puuhiani silmä kovana. Kuppi kahvia ja kädet taikinaan. odotan jo innolla.
Puhumattakaan siitä, kuinka odotan jouluaamun aamiaista, lättänärieskaa ja kinkkua...
Nyt ihanaiset, nyt menee hyvin.
Kommentarer
Postat av: Ullis
Låter bra :) väntar på julafton hos mamma och pappa och den goda skinkan.
Hoppas ni har det bra. Här är allt bra. Hälsa Stefan o Pisara :)
Trackback
