Aatokseni tänä päivänä

Istuttamani siemenet muuttuvat eläviksi, vihreiksi kasvinaluiksi silmissä, kirjaimellisesti. Kasvuvauhti on valtava ja kun kukkalaatikon valoisan aikaan kääntään toiseen suuntaa, näkee paljain silmin kuinka kukkien varret lähtevät kääntymään valon suuntaan.
 
Valon suuntaan... Jaa-a, sinne kääntyy minunkin pääni. Ulkona on pakkasta niin että piti eilenaamulla kaivaa turkki esiin vaatekomerosta mutta aurinko jaksaa paistaa. Työaamunakin herään valoon, parempaa ei ole olemassakaan.
 
Mieliala on korkealla enkä siksi jaksa välittää työkäninöistä. Annoin tänään työtovereiden ja esimiehen huonon tuulen liitää ylitseni siitä lainkaan harmistumatta. Mitäs kiukuttelevat, turhista.
 
Ajattelin jo näin tiistain kunniaksi tulevaa viikonloppua. Lauantain vietän yksin ja näillä näkymin kukkien parissa, olisi nimittäin korkea aika käydä läpi kaikki huonekasvit, vaihtaa mullat ja lannoittaa. Voi kökkö kökkö kökkö, ei mikään suosikkihommani.
 
Mietin hieman myös pikku-pikkupaaston aloittamista, muutaman päivän puhdistuskuuri voisi tehdä hyvää kropalle. Mielikin varmaan jaksaisi tsemppailla nyt kun valo ilahduttaa ja antaa voimia. Vi kör!
 

Kommentarer

Kommentera inlägget här:

Namn:
Kom ihåg mig?

E-postadress: (publiceras ej)

URL/Bloggadress:

Kommentar:

Trackback
RSS 2.0