Teellä

Kävimme tosiaan eilen englantilaisella kello viiden iltapäiväteellä Sigtunan Stadshotellissa. Stadshotell, kaupunginhotelli, on vuodelta 1909, fantastisen hyvin ylläpidetty rauhan ja hyvän mielen tyyssija. Odotuksen iltapäiväteen suhteen olivat melko korkealla, hotelli lasketaan viiden tähden tasoiseksi, keittiötä ylistetään lehdissä jatkuvasti ja hotelli aamiaisineen on saanut täydet pisteen Dagens Nyheterin hotellipatrullilta (major miracle!).
 
Tee nautittiin loungessa, pienehkö mutta korkea ja valoisa tila. Isot ikkunat antoivat järvelle, maisemat olivat upeat. Väritys oli harmaa ja valkoinen, erittäin kaunis ja harmoninen. Isot taulut katonrajassa toivat väriä huoneeseen. Kaikki vieraat saivat istua isoissa, mukavissa nojatuoleissa. Astiat olivat valkoista, laadukasta, yksinkertaista posliinia, esillepano oli esteettisesti viehättävä ja linjassa tilan kanssa.
 
Tee tuotiin jokaiselle omassa kannussa ja siten vahvuuden sai päättää itse. Esillepano oli todella kiva, tyylipuhdas. Tee oli irtoteetä mutta pussissa, kokonaisia teelehtiä silkkipussissa siis. Itse join ekologista Earl Greytä, jossa mielestäni olisi voinut maistua bergamotti enemmän. Miehen rooibos oli kuulemma herkullista.
 
Tarjoilu tapahtui kolmikerroksisella tarjottimella, ylin kerros täyttyi pienistä purnukoista vadelmahilloa, lemoncurdia (superhyvää) ja tuorejuustoa. Keskimmäisessä kerroksessa olivat suolaiset eli sconesit (parhaita koskaan syömiäni) sekä lohi- ja poroleipäset ja katkarapukolmioleipä. No joo, ne nyt olivat niinkuin olivat, ihan hyviä mutta suolapalat eivät ole minun juttuni. Alimmassa kerroksessa olivat makeat palat eli browniepohjalla suklaamousse (niin tykkiä kamaa että pienestä palasta puoletkin oli liikaa), minimustikkamuffinssi (melko tavanomainen) ja tartalettipohja, jossa vaniljakastiketta ja sokeriliemessä keitettyä päärynää (minusta pliisu, miehestä herkullinen). Kaikki tarjottavat tehdään itse paikan päällä.
 
Summa summarum: ihana paikka, keskinkertainen iltapäivätee. Sconesit aivan omaa luokkaansa. Rauhoittava, viehättävä kokemus, voisin suositella kenelle tahansa. Itse menen ensi kerralla jonnekin muualle.
 
 
PS Minä ja mieheni olemme näissä leivonnaisasioissa aivan pilallehemmoteltuja ja älyttömän tarkkoja, moni muu olisi ollut sitä mieltä että kaikki tarjottu oli superhyvää. Ja olihan se, mutta se wou-efekti jäi meidän kohdaltamme uupumaan.

Kommentarer

Kommentera inlägget här:

Namn:
Kom ihåg mig?

E-postadress: (publiceras ej)

URL/Bloggadress:

Kommentar:

Trackback
RSS 2.0