Syntymäpäiväkakku
Leivoin pienen koiran 7-vuotissyntymäpäiväkesteille suklaisen herkkukakun. Kyllä, oli hieman hassu valinta, synttärisankari kun ei tietenkään itse voinut herkkua maistella. No, ei niin ollut väliksikään, kakku näytti hyvältä muttei maistunut kaksiselta. Minulta jäi ensimmäinen (ja viimeinen) pala puolitiehen...
Pohjaan tuli suklaata ja päärynänpaloja (jotka eivät maistuneet valmiissa kakussa miltään), vuoan vuorasin seesaminsiemenillä (korppujauhot loppu, hätä keinot keksii), jotka olivatkin uunissa paahduttuaan ja ihanan rapeiksi muututtuaan kakun parasta antia. Pinnalle tuli suklainen fudge, helppo ja näyttävä (leikkasi kyllä pahasti melkein-valmiina, onneksi mies käski vaan vispata ja paniikkitilanne saatiin laukeamaan), valui herkullisesti kaikkialle (mutta ei maistunut sekään miltään). Päälle tuli pari desiä piparkakkumausteessa pyöriteltyjä ja paahdettuja pekaanipähkinöitä, jotka vielä kuorrutettiin sokerilla rapeiksi. Kakun parasta antia, sääli vaan kun tuo itse raaka-aine (siis ne pekaanit) ovat niin syntisen kalliita, pari desiä kustansi kuutisen euroa.
Pienen koiran oma kakku taisi olla paljon maukkaampi kuin meidän ihmisjuhlijoiden... Raakaa jauhelihaa, maksapasteijaa, salamia ja pari erilaista sipsiä.
Kommentarer
Trackback
